Porin lyhytaaltoasema välitti Suomi-kuvaa maailmalle

Lyhytaallot olivat 1930-luvun huipputekniikkaa, se oli ”langaton yhteys joka kantoi toiselle mantereella saakka”. Miten lyhytaaltolähetykset tulivat Suomeen ja miten Porin lyhytaaltoasema sai alkunsa, siitä tämä artikkeli.

 

Yleisradion työpajan rakentama 300 W:n lyhytaaltolähetin. Klikkaa kuva isommaksi. Lähde Yle Elävä Arksito, https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/with/15301144730/
Yleisradion työpajan rakentama 300 W:n lyhytaaltolähetin. Klikkaa kuva isommaksi. Lähde Yle Elävä Arkisto.

Ylen vuosikirjassa 1937 kirjoitetaan ”Koska lyhyitä aaltopituuksia on kovin vähän varattu yleisradiotarkoituksiin ja koska viime vuosina Eurooppaan on rakennettu lukuisia lyhytaaltoasemia, tahdottiin Suomellekin varata muutamia lyhytaaltolähetyksiin sopivia aaltoja. Tämän johdosta sijoitettiin Helsingin yleisradioasemalle pieni koelähetin, antenniteholtaan n. 100 wattia. Mainittu lähetin lähetti toukokuusta (vuosi 1937) lähtien säännöllisesti Lahden (aseman) ohjelmat 6140 kj/s eli 48,86 m:n aallolla. Sitäpaitsi ryhdyttiin O.Y. Suomen Yleisradio A.B:n työpajassa Helsingissä rakentamaan n. 1 kW:n antennitehoista lyhytaaltoasemaa. Uusi lyhytaaltoasema sijoitetaan toistaiseksi Lahden yleisradioasemalle”. Kuten arvata saattaa, oli näiden kokeiden taustalla vuoden 1940 Helsingin Olympialaiset.

Lue lisää / Read more…

Kun TV-lähetykset saapuivat Suomeen

Yleisradion tv-historian ensimmäisiä vuosia. Vuoden 1955 suunnitelmista käynnistyi mittava urakka. Helsingin olympiastadionin tornin tv-asema aloitti virityskuva- ja äänilevylähetyksensä helmikuussa 1957. Siitä kolmen vuoden kuluttua TV-lähetyksiä nähtiinkin lähes koko eteläisessä Suomessa.

 

Vuosikirja 1955

 

”Yleisradion menoarviossa v. 1955 oli ensi kerran varattu määräraha televisiotoiminnan aloittamiseen liittyvien kysymysten selvittämistä varten. Televisioinsinööriksi siirrettiin radioasemaosastolta dipl.ins. Sven Lounastörmä. Ohjelmajohtaja Ragnar Ölander laati yhdessä ins. Lounastörmän kanssa laajahkon televisiotoiminnan aloittamista koskevan muistion. Myös yhtiön teknillinen neuvottelukunta teki televisiotoiminnan aloittamista koskevia esityksiä. Useat yhtiön toimihenkilöt tekivät ulkomaanmatkoja televisiotoimintaan perehtymistä varten. Matkat suuntautuivat keski-Eurooppaan, Skandinavian maihin, Neuvostoliittoon ja Yhdysvaltoihin.”

Lue lisää / Read more…

Kun ULA-lähetykset saapuivat Suomeen

ULA-lähetykset saapuivat Suomeen pienin mutta vakain askelin. ”Luonnonmukainen ja häiriötön ääni” kiinnosti varmasti kaikkia, mutta koko Suomen kattavan radiolähetinketjun rakentaminen oli kallista ja aikaa vievää. Myös ongelmia oli matkassa…

 

Yleisradion vuosikertomus vuodelta 1951 kertoo ”Yleisradion teknillinen neuvottelukunta tutki mahdollisuuksia kuunteluolosuhteiden parantamiseksi sekä laati 5-vuotissuunnitelman yleisradioasemaverkostomme edelleen kehittämiseksi. Ula-aaltojen käytäntöönottoa puoltavat monessa maassa, ennenkaikkea Saksassa, saadut hyvät tulokset. Ula-asemat soveltuvat erittäin hyvin kaksikielisten asutusalueiden radioasemiksi. Niiden avulla voidaan saada erilliset asemaverkostot suomenkielisille ja ruotsinkielisille kuuntelijoille, jolloin yleisradion vaikea kielikysymys ratkeaa suotuisasti. Ula-asemia, voidaan edullisesti käyttää myös monessa sisämaan asutus- ja teollisuuskeskuksessa.

Neuvottelukunta piti tärkeänä, että ula-asemien rakentamiseen ryhdytään jo v. 1952, sillä uuden järjestelmän käytäntöönotto vaatii aikaa, kun taas toiselta puolen kuunteluolosuhteita olisi maassamme saatava nopeasti parannetuksi”

Lue lisää / Read more…

Valokuvia Porin vanhasta lyhytaaltoasemasta

Valokuvat liittyvät Porin lyhytaaltoasemasta kertovaa artikkeliin: Porin lyhytaaltoasema välitti Suomi-kuvaa maailmalle . Jos haluat liittää oman asemakuvasi tähän kokoelmaan, lähetä kuva tällä palautelomakkeella.

Saat kuvat suuremmaksi, kun klikkaat niitä.

Ote Yleisradion vuosikirjasta 1977 – 1978. Taustalla Porin Outokummuntien kerrostaloja. Antennin ja talojen välinen etäisyys oli lähimmillään 270 metriä. Kartta/map: Kartta/map: https://goo.gl/maps/yFY8XCyv1B42

Lue lisää / Read more…

Radiohäirintälähetin 602, Tallinna

Tämä ei ole ihan tavallinen masto vaan muinaismuisto kylmän sodan ajoilta. Tämä on neuvostoliittolaisen radiohäirintäaseman numero 602:n lähetinantenni Tallinnassa.

Radiohäirintäasema 602, Tallinna - former radiojammer 602, Tallinn
Radiohäirintäasema 602, Tallinna – former radiojammer 602, Tallinn

Mikä on radiohäirintä? Radiohäirintä on toimintaa, jolla pyritään estämään radionkuuntelijaa vastaanottamaan tiettyä radiolähetystä.

Lue lisää / Read more…

Ääniä keski- ja lyhytaalloilta – Eurooppa

1970-luvulla valmistettu Kenwood R-300 oli suosittu vastaanotin Keskiaalto- ja lyhytaaltoasemia vuosilta 1979 – 2005. Äänityspaikkoina ovat olleet Kaamanen ja Pori.

Vastaanottimina ovat olleet Panasonic DR-28, Kenwood R-300, Kenwood R-1000, Drake R4A, Drake R4C ja Drake R7.

 

Lue lisää / Read more…

Matti Asikaisen radioäänityksiä 1960-luvulta

”Kaikki näytteet ovat jostain vuosien 1960 – 1965 väliltä ja nauhoitetut Geloso-nauhurilla omatekoisella putkivastanottimella kuunnelluista lähetyksistä. Vastaanottimessa oli yksi lyhytaaltoalue 11 – 50 m. Antennina toimi 15 metrin lanka-antenni Oulun Domus Botnican toisen kerroksen huoneeni ikkunasta ravintolasiiven katolle”, sanoo DX- ja kaukokuuntelijaharrastaja Matti Asikainen. Kuuntele äänimuistoja ja lue hänen kommenttejaan äänitteistä.

Lue lisää / Read more…

Antenneilla on eroa!

Kaukoasemien kuulumisen kannalta tärkein on ilmankehän ionosfääri. Aallot etenevät heijastumalla ionosfääristä takaisin maanpinnalle, monta kertaa peräkkäin ja pääsevät näin maapallon ympäri. Yhtä heijastusta radioharrastajat kutsuvat hypyksi.

Oletetaan että Brasiliassa lyhytaalloilla toimiva Radio X lähettää parasta aikaa ohjelmaansa paikalliselle väestölle. Kuten tunnettua, aseman antennin säteilemä signaali sinkoutuu ensimmäiseksi aseman varsinaiselle kuuluvuusalueelle. Signaali jatkaa tästä kuitenkin matkaansa ionosfääriin ja sieltä kaukaisen kuuntelijan vastaanottimeen.

Lue lisää / Read more…

Mini-K9AY on tehokas parveke-antenni

K9AY-antennin miniversio on todella mini. Korkeutta sillä on 1,5 metriä ja leveyttä vain 1 metri.

Antenni vaatii tehokkaasti toimiakseensa päätevastuksen (kuvassa R, arvoltaan 125 – 200 ohmia). Antennin impedanssi on noin 200 ohmia. Antenniin kytkettävä 4:1 -impedanssimuuntaja sovittaa sen 50 ohmin koaksiaalikaapeliin ja vastaanottimeen sopivaksi.

Lue lisää / Read more…

EWE-antenni on pieni ja tehokas ulkoantenni

EWE -antenni on tosi lyhyt Beverage-antenni. Lyhyydestään huolimatta antenni on suuntaava ja paikallisia häiriöitä vaimentava. EWE-antenni sopii omakoti- ja rivitalossa asuvalle kuuntelijalle jolla ei ole paljoa ”antennimaata”.

Antenni saadaan suuntaavaksi päätevastuksen avulla ja sitä säätämällä voidaan löytää häiriöttömin vastaanotto. Antenni vastaanottaa päätevastuksensa suunnasta.

Lue lisää / Read more…