Kun TV-lähetykset saapuivat Suomeen

Yleisradion tv-historian ensimmäisiä vuosia. Vuoden 1955 suunnitelmista käynnistyi mittava urakka. Helsingin olympiastadionin tornin tv-asema aloitti virityskuva- ja äänilevylähetyksensä helmikuussa 1957. Siitä kolmen vuoden kuluttua TV-lähetyksiä nähtiinkin lähes koko eteläisessä Suomessa.

 

Vuosikirja 1955

 

”Yleisradion menoarviossa v. 1955 oli ensi kerran varattu määräraha televisiotoiminnan aloittamiseen liittyvien kysymysten selvittämistä varten. Televisioinsinööriksi siirrettiin radioasemaosastolta dipl.ins. Sven Lounastörmä. Ohjelmajohtaja Ragnar Ölander laati yhdessä ins. Lounastörmän kanssa laajahkon televisiotoiminnan aloittamista koskevan muistion. Myös yhtiön teknillinen neuvottelukunta teki televisiotoiminnan aloittamista koskevia esityksiä. Useat yhtiön toimihenkilöt tekivät ulkomaanmatkoja televisiotoimintaan perehtymistä varten. Matkat suuntautuivat keski-Eurooppaan, Skandinavian maihin, Neuvostoliittoon ja Yhdysvaltoihin.”

 

Vuosikirja 1956

 

Tekniikan Edistämissäätiön perustaman TES-TV:n lähetykset alkoivat maaliskuussa 1956 Teknillisen korkeakoulun studiosta. TES:n ripeys pakotti Yleisradionkin kiirehtimään tv-toimintansa käynnistämistä.

Johtokunta jätti 23. 5. hallintoneuvostolle muistion, joka sisälsi esityksen televisiotoiminnan aloittamisesta. Esityksessä edellytettiin mm. seuraavia toimenpiteitä:

  • televisiokoetoiminta aloitetaan niin pian kuin studio, lähetin ja tarpeellinen välineistö saadaan käyttökuntoon
  • Pasilan entinen radioasema sisustetaan tilapäiseksi televisiostudioksi ja rakennetaan tarvittavat lisätilat
  • 2 kW:n kuva- ja 1 kW:n äänilähetin asennetaan Stadionin torniin ja rakennetaan linkkiyhteys Pasilan studiosta Stadionille
  • asemaverkko rakennetaan niin nopeasti kuin taloudelliset ja teknilliset seikat sallivat, ensimmäisenä tavoitteena Helsingin, Turun, Tampereen ja Lahden televisioasemat sekä Forssan välitysasema; koetoiminnan aikana pyritään lähettämään ohjelmaa n. 6 t. viikossa, tavoitteena on vuoteen 1960 mennessä n. 151. viikko-ohjelmaa; ryhdytään suunnittelemaan ajanmukaisen televisiostudiotalon rakentamista
  • yhtiö kääntyy valtioneuvoston puoleen anoen valtiolta määrärahaa televisiotoiminnan sijoitusmenoja varten vv. 1956— 60; käyttö- ja ohjelmamenoihin varataan v. 1956 yhtiön varoista tarpeellinen määräraha ja vv. 1957— 60 yhtiön varoista se määrä, joka tarvitaan television lisenssituloilla ja mahdollisesti muilla keinoin saatavien varojen lisäksi. Hallintoneuvosto jätti tällöin johtokunnan esityksen pöydälle ja antoi johtokunnan tehtäväksi tutkia kysymystä siitä, tulisiko ja millä tavoin valtio osallistumaan televisiotoiminnan rahoittamiseen sekä kehoitti johtokuntaa suorittamaan selvityksen siitä, mitä mahdollisuuksia olisi mainonnan ottamiseen televisiolähetyksiin.
Insinööri Lauri Häkkinen ja RCA tv-lähetin. Yleisradion omalla työpajalla on Yhdysvalloista 29.6.1956 saapunut televisiolähetin viritettävänä ja työtä johtaa insinööri Lauri Häkkinen. Hän seisoo RCA:n televisiolähettimen (tyyppimerkintä RCA TT-2AH) kuvaosakaapin edessä ja hänellä on kädessään kuvalähettimen pääteputki (tyyppimerkintä on 7C24) eli tehotriodi jolla kehitettiin antenniin menevän kuvasignaalin 2 kW teho. Pääteputki oli myös RCA :n omaa tuotantoa. Lähde Yle Elävä Arkisto.
Insinööri Lauri Häkkinen ja RCA tv-lähetin. Yleisradion omalla työpajalla on Yhdysvalloista 29.6.1956 saapunut televisiolähetin viritettävänä ja työtä johtaa insinööri Lauri Häkkinen. Hän seisoo RCA:n televisiolähettimen (tyyppimerkintä RCA TT-2AH) kuvaosakaapin edessä ja hänellä on kädessään kuvalähettimen pääteputki (tyyppimerkintä on 7C24) eli tehotriodi jolla kehitettiin antenniin menevän kuvasignaalin 2 kW teho. Pääteputki oli myös RCA :n omaa tuotantoa. Lähde Yle Elävä Arkisto.

Yhtiö jätti 11. 8. kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle anomuksen pyytäen sen toimenpidettä määrärahan varaamiseksi television v:n 1957 sijoitusmenoja varten valtion sanotun vuoden tulo- ja menoarviossa. Kun ministeriö ei katsonut voivansa tässä vaiheessa ryhtyä anomuksen johdosta toimenpiteisiin, yhtiö ministeriön kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen teki 12. 10. ministeriölle uuden esityksen saadakseen tarkoitusta varten otetuksi mk:n 155.000.000: — suuruisen määrärahan valtion v:n 1956 viimeiseen lisämenoarvioon. Ministeriön esityksestä valtioneuvosto hyväksyikin yhtiön esityksen määrärahan ottamisesta, kuitenkin vain mk:n 100.000.000: — määräisenä, ja eduskunta myönsi varat 20. 12. Laadittuaan selvityksen niistä tekijöistä, jotka liittyvät mainoslähetysten ottamiseen televisioon, johtokunta esitti 19. 12. hallintoneuvostolle lisämuistion, jossa mm. esitettiin, että televisiolähetyksissä sallittaisiin mainontaa niitä muotoja ja rajoituksia noudat taen, jotka muistiossa lähemmin määriteltiin. Hallintoneuvosto hyväksyikin tällöin johtokunnan esityksen televisiotoiminnan aloittamisesta johtokunnan aikaisemmin esit­tämän muistion ja nyt esitetyn lisämuistion pohjalla sekä hyväksyi esitetyt televisiotoiminnan rahoittamista koskevat suunnitelmat ja valtuutti johtokunnan ryhtymään muistioissa esitettyihin ja muihin asian edellyttämiin toimenpiteisiin.”

Yleisradio tilasi 9. 2. 1956 amerikkalaiselta Radio Corporation of America-yhtiöltä (RCA) televisiolähettimen, jonka kuvateho on 2 kW ja ääniteho 1 kW sekä tarvittavat mittaus- ja valvontalaitteet. Lähetin lisälaitteineen saapui 29. 6. ja se asennettiin tilapäisesti yhtiön työpajaan, jossa se oli toiminnassa Helsingin radio- ja televisionäyttelyn aikana lokakuussa. Lähettimen lisäksi saatiin näyttelyn ajaksi lainaksi Saksasta Fernseh-yhtiöltä tv-studiokalustoa, mm. 16 mmm filminesityskoneisto, vidiconkamera ja kuvanvalintalaitteet.

”Saksasta Rohde & Schwarz’ilta tilattu lähettimen ns. superturnstile-mallinen antenni saapui maahan lokakuussa ja asennettiin Stadionin torniin, jonka kolme ylintä kerrosta oli varattu televisiolähetintä varten. Tilapäistä televisiostudiota ryhdyttiin rakentamaan Pasilan entiseen radioasemarakennukseen. Pysyvän televisioaseman ja -studion paikkakysymyksen selvittämiseksi suoritetuissa tutkimuksissa osoittautui Ilmalan alue parhaiten soveltuvan Helsingin televisiokeskuksen paikaksi. Alueen eteläisen rinteen varaamisesta televisiota varten neuvoteltiin sekä Ilmatieteellisen keskuslaitoksen että maatalousministeriön kanssa.”

Vuosikirja 1957

 

Orthikon television camera, 1957. Yleisradion television ensimmäinen Fernseh GmbH:n valmistama Fernseh tyyppi KIO, Orthikon-kamera (ortikon kameraputket), jonka linssien polttoväli on 50 mm, 75 mm, 100 mm ja 150 mm. Televisiokamera (tv-kamera). Photo: Ruth Träskman/Yle. Lähde Yle Elävä Arkisto.
Orthikon television camera, 1957. Yleisradion television ensimmäinen Fernseh GmbH:n valmistama Fernseh tyyppi KIO, Orthikon-kamera (ortikon kameraputket), jonka linssien polttoväli on 50 mm, 75 mm, 100 mm ja 150 mm. Televisiokamera (tv-kamera). Photo: Ruth Träskman/Yle. Lähde Yle Elävä Arkisto.

Suomen Yleistelevisio aloitti koelähetyksensä Fabianinkadulta maaliskuussa 1957 ja Pasilan uudesta tv-studiosta saman vuoden elokuussa.

Yhtiön kokeiluluontoinen tv-toiminta aloitettiin v. 1957. Radio Corporation of Americalta (RCA:lta) tilattu lähetin asennettiin Stadionin torniin tammikuussa. Stadionin tornin tv-asema aloitti virityskuva- ja äänilevylähetyksensä helmikuun alussa.

Kun tv-studiota ei voitu sijoittaa Stadionin rakennukseen, hankittiin RCA:lta mikroaaltolinkki tv-ohjelmien siirtoa varten. Koestudio sijoitettiin Fabianinkadun varrella olevaan radiotaloon, josta varattiin neljä pientä huonetta televisiota varten. Tänne sijoitettiin kamerat, orthikon ja vidikon, 16 mmm filmiprojektori sekä muut välttämättömät tv-studiolaitteet. Studion pienuudesta huolimatta saatiin arvokasta kokemusta tulevaa toimintaa varten.

Studio oli käytössä 13. 3.— 21. 5. ja lähetettiin sieltä studio- ja filmiohjelmaa 30 tuntia.

Jo vuoden alkupuolella oli ryhdytty rakentamaan tilavampaa tv-studiota Pasilassa sijaitsevaan entiseen yleisradioasemarakennukseen. Täältä sai tv-studio tilaa yhteensä 382 m2. Suuren studion pinta-ala on 80 m2 ja pienen 35 m2. Lisäksi on rakennuksessa ohjaushuone, kamera- ja äänitarkkaamot, filmihuone, laboratorio sekä kaksi pukeutumishuonetta ja kaksi toimistohuonetta.

Studiorakennuksen viereen rakennettiin 100 m2 suuruinen varastorakennus. Pasilan tv-studio valmistui 13.8. 1957 jolloin sieltä oli ensimmäinen lähetys. Tv-kaluston on sinne toimittanut Femseh A.G. länsi-Saksasta.

Kesällä suoritettiin eräitä ulkolähetyskokeiluja. Näistä mainittakoon Suomi—Eesti jalkapallo-ottelun televisiointi Helsingin Stadionilta sekä Eesti— Suomi yleisurheilumaaottelun releointi Tallinnasta. Huomattavia teknillisiä valmisteluja vaati myös suora lähetys itsenäisyyspäivän juhlasta presidentin linnassa.

Helsingin tv-aseman näkyväisyysalueet. Klikkaa kuva isommaksi.
Helsingin tv-aseman näkyväisyysalueet. Klikkaa kuva isommaksi.

RCA:lta tilattiin 29. 5. neljä tv-lähetintä, joiden kunkin kuvateho on 10 kW ja ääniteho 5 kW. Lähettimistä kaksi ensiksi valmistuvaa on suunniteltu sijoitettavaksi Lahteen ja Turkuun. Yhtiön työpajassa valmistui Lahden asemalle tv-lähetys- ja releointiantennit. Viimemainitun vahvistus on 18 dB.

Lahden radioasemalla ryhdyttiin kokeilemaan Helsingin Stadionin tornissa sijaitsevan tv-lähettimen releointimahdollisuuksia Lahdessa. Releointitulokset näyttivät siksi tyydyttäviltä, että katsottiin Lahden televisioaseman voivan ottaa ohjelmansa alkuvaiheessa releoimalla. Myöhemmin on siirryttävä linkkijärjestelmään.

Vuoden lopussa toimi tv-studion päällikkönä dipl.ins. A. M. Kuusela ja teknilliseen henkilökuntaan kuului 2 käyttöinsinööriä, 2 kameramiestä, 10 studioapulaista, 1 konekirjoittaja ja 2 autonkuljettajaa, yhteensä 18 henkilöä.

Television ohjelmatoimintaa varten perustettiin 15. 2. tv-ohjelmaosasto. Osaston päälliköksi siirrettiin suom. ohjelmajohtajan apulainen fil. maisteri V. Zilliacus. Teknilliset koelähetykset aloitettiin 13. 3. ja jatkuivat Fabianinkadun 15 rakennetusta väliaikaisesta pienoisstudiosta kahtena iltana viikossa (tiistaisin ja perjantaisin) 21. 5. asti. Ohjelmisto käsitti 34 studio-ohjelman ja 2 ulkolähetyksen lisäksi katsauksia (yht. 1 t. 10 min.), lyhytfilmejä (yht. 10 t. 19 min.) sekä kokoillan filmejä (yht. 2 t. 10 min.). Ohjelmatoiminta sai uudet muodot kun Pasilan studiotilat valmistuivat elokuussa, ja Yleistelevision varsinaiset koelähetykset aloitettiin 13. 8. käsittäen vuoden loppuun kolme ohjelmailtaa viikossa (tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin klo 19.30 — n. 21.00).

Tärkeimmistä sarjaohjelmista mainittakoon Voitto merellä (NBC, 23 osaa), TV-veikkaus (5 ohj.), Viikon resepti (4 ohj.), Tenavakanava (6 ohj.), Kärpänen (6 ohj.), Arvaa salaisuuteni (3 ohj. suom., 1 ruots.), Kerho 57 (5 ohj.) ja Kodin tekniikka (3 ohj.). Näytelmiä esitettiin yht. 4, 3 suomenkielistä ja 1 ruotsinkielinen. Koulutuskursseja järjestettiin kolme (maaliskuussa, elokuussa ja joulukuussa) ja osanottajia on ollut yhteensä n. 50.

Vuoden lopulla hyväksyttiin julkisten kilpailujen tuloksina television tunnuskuva, jonka oli suunnitellut taiteilija E. Rät sekä tunnussävel jonka oli säveltänyt Lauri Saikkola.

Vuosikirja 1958

 

”Samanaikaisesti kuin edellisen vuoden koelähetyksistä siirryttiin v. 1958 alussa säännölliseen televisio-ohjelmatoimintaan, lisättiin lähetysaikaa siten, että se käsitti viisi ohjelmailtaa viikossa. Lähetyksiä oli kaikkina muina iltoina paitsi maanantaisin ja torstaisin. Kesäkuussa 15. 6. asti samoinkuin elokuun aikana lähetettiin kuitenkin ohjelmaa vain kolmena iltana viikossa. 15.6. – 9.8. välisenä aikana ei ollut lähetyksiä.

Suomen Television tunnuskuva ja -sävel otettiin käyttöön v. 1958 alusta. Ohjelmatuotanto oli ulkolähetyksiä lukuunottamatta keskitetty Pasilan studioon, mistä myös Oy. Mainos-TV — Reklam Ab:n ohjelmat yleensä lähetettiin. Arkisin maanantaita lukuunottamatta lähetettiin testikuvaa ja äänilevymusiikkia klo 11— 13 välisenä aikana. Samalla esitettiin myös edellisen illan ohjelmassa olleen kamerakierroksen uusinta.

Tärkeimmät suomenkieliset sarjaohjelmat studio- ja ulkolähetysten osalta olivat kevätkaudella: Kärpänen ja tenavakanava; hiihto- ja luistelukoulu; kodin tekniikkaa, Mallin mukaan, Valokeilassa, Äiti ja lapsi sekä Kerho 58. Kesällä järjestettiin sarja ulkolähetyksiä mm. Linnanmäen huvipuistosta. Syyskauden sarjaohjelmista mainittakoon: Kielletty miehiltä; Miehille — myös naisille; Palapeli; Myssyttäjät; Riistapolulla; Kahdet kasvot; Meidän perhe tanssii; Ylioppilas v. 1958; Lehdistö kysyy — X vastaa; Onko oikein?.

Suurista erillisohjelmista mainittakoon mm. näytelmät Soita 03 rikospoliisi, Hakan Brunbergin kirjoittamat kolme rikosfarssia, ohjelmat Blues ja Hot, Sininen puolituntinen, Baletin juhla, Läpi tullimuurin, Pikku prinssi, Kinkun varjossa. Kerran televisioitiin Radion sinfoniaorkesterin konsertti.

Lähettimet

Helsinki. Stadionin tornin tv-asemalle varattiin lisätilaa tornin seitsemännestä kerroksesta. Sinne sijoitettiin tarkkailulaitteet. Tv-studion ja -aseman välisen yhteyden varmistamiseksi- hankittiin varalinkki.

Kotka. Kotkan vanhaan vesitorniin sijoitettiin pienitehoinen Telefunken-tehtaan rakentama kanavanvaihtaja, jonka näkyvyyssäde Karhulan suuntaan on n. 5 km ja muihin suuntiin n. 2 km. Kanavanvaihtaja ottaa ohjelmansa releoimalla Lahden tv-asemaa. Asema aloitti koelähetyksensä 14. 10. Kokemukset siitä ovat olleet suotuisia. Aseman säteilyteho (ERP) on 2 W.

Lahti. RCA:lta tilattu 10 kW tehoinen tv-lähetin sijoitettiin 17. 1. Lahden yleisradioasemalle. Aseman 150 m korkuiseen antennimastoon kiinnitetty tv-antenni on ympärisäteilevä ja 4-kenttäinen. Kunkin kentän muodostaa 4 päällekkäistä kokonaisaaltodipolia. Antennin vahvistus on 3. Aseman säteilyteho (ERP) on 15 kW. Tv-asema aloitti koelähetyksensä 28. 3. Ohjelmansa asema otti releoimalla Helsingistä. Kun Helsingin tv-aseman kenttä Lahdessa on heikko, siirrettiin releointivästaanottimet 8. 8. Hyvinkään vesitorniin, josta ohjelma lähetettiin linkillä edelleen Lahteen. Tämä sekaohjelmayhteys osoittautui suhteellisen tyydyttäväksi. Vain virtakatkokset Hyvinkään vesitornissa häiritsivät ohjelmansiirtoa.

Tampere. Kun Ylöjärvelle suunniteltu suuritehoinen tv-asema valmistuu vasta muutaman vuoden kuluttua, päätettiin Tampereen Pyynikin näkötomirakennukseen sijoittaa pienitehoinen väliaikainen asema. Lähetin on RCA:n valmistetta teholtaan 0,1 kW. Antennina on yhtiön työpajassa valmistettu kaksitasoinen perhosantenni, jonka vahvistuskerroin on 2. Aseman säteilyteho (ERP) on 0,2 kW. Asema aloitti lähetyksensä 1. 10. Aseman näkyvyyssäde on n. 25 km. Tampereen tv-asema saa ohjelmansa Lahdesta Pälkäneen linkkiaseman välityksellä. Linkkiasemalla vastaanotetaan Lahden tv-aseman lähetykset. Vastaanottimen antenni on 4-tasoinen 36-elementtinen yagi-antenni. Vastaanotetut ohjelmat lähetetään edelleen 7.000 MHz:n linkillä Tampereelle. Vaikka releointiyhteys Lahti-Pälkäne on pitkä, ohjelmansiirto Lahdesta Tampereelle on toiminut tyydyttävästi.

Turku. Turun yleisradioasemalla asennettiin 13. 5. RCA:n rakentama 10 kW’ tehoinen tv-lähetin. Aseman 150 m korkuiseen mastoon kiinnitettiin yhtiön työpajassa valmistettu antenni, joka on samaa rakennetta kuin Lahdessa. Aseman säteilyteho (ERP) on 25 kW. Asema valmistui 30. 9. Kun ohjelmayhteys Helsinkiin ei tällöin vielä ollut valmis, asema lähetti päivittäin vain testikuvaa ja ulan ääniohjelmaa.

Helsingin ja Turun välinen linkki on Suomen Television tärkein ohjelmansiirtoyhteys. Se tulee olemaan osa Suomen kautta kulkevan kansainvälisen Eurovisio-ohjelman siirrossa. Sen vuoksi on yhteydelle asetettava suuret vaatimukset. Tarkkojen tutkimusten jälkeen sijoitettiin linkin väliasemat Hausjärven Erkylään, Tammelan Levonniemelle ja Someron Kerkolaan, jolloin yhden hyppyvälin pituudeksi tuli n. 50 km. Saksalaiselta Telefunken-tehtaalta tilattiin 20. 5. 4.000 MHz taajuusaluetta käyttävät linkkilaitteet, jotka siirtävät sekä kuvan että äänen. Väliasemille rakennettiin 65 m korkuiset betonitornit, jotka valmistuivat vuoden loppuun mennessä. Työn suoritti urakalla Silta ja Satama Oy.”

Vuosikirja 1959

 

”Ohjelmaosaston muutto vuoden 1959 alussa Ilmalan vesitornirakennuksesta vuokrattuihin toimistotiloihin ja uuden studion käyttöön otto toukokuussa loi paremmat edellytykset ohjelma- ja teknillisen henkilökunnan yhteistyölle ja merkitsi täten sekä toiminnan keskittämistä että laajentamista. Kevättalvella siirryttiin viidestä ohjelmaillasta kuuteen (torstai-ilta lisättiin) ja syyskuun alusta kuudesta ohjelmaillasta jokailtaisiin lähetyksiin.

Suomenkielisen ohjelmiston rungon muodostivat dokumentti-, ajankohtaiset ja yhteiskunnalliset ohjelmat kuten Lehdistö kysyy. . . (5 ohj.), Ajankohtaista (16 ohj.). Valokeilassa (26 ohj.) ja Panoraama (16 ohj.), taide- ja kirjallisuussarjat sekä syyskaudella lisätyt STT:n tv-uutiset. Urheilua oli yhteensä n. 33 tuntia.

Erilaista viihdeohjelmaa ja kevyttä musiikkia oli myös runsaasti, kuten lauantaisin Palapeli (20 ohj.), Ota tai jätä (7 ohj.), Visailukisailu (14 ohj.) ja Music, music.. (10 ohj.). Osittain viideohjelmaksi on luettava myös nuorten ja lasten ohjelmat kuten Viihdevaihde (4 ohj.), Lasten ruutu (17ohj.), Myssyttäjät (9 ohj.) ja Nuorten filmiposti. Naisten ja kotien ohjelmistoa edustivat mm. sarjat Kotona (8 ohj.) ja Kotijumppaa (6 ohj.).

Tärkeimmistä suomenkielisistä näytelmistä mainittakoon: Synti, Rippiaitta, Kuopion takana, Papin perhe, Ennen Cannaeta, Äiti tietää rakkaudesta, Leikkimurha (4 osaa), Kaappi (6 osaa), Naisia, Kaunis Amanda, Yritys, Ithappened to Anneli (8 jaksoa). Balettia edustivat ohjelmat: Sininen haikara, Kiinalaista oopperaa ja Pas de Quatre. Muista erillisohjelmista mainittakoon: Auttavan käden armeija, Avioeron edessä, Takaisinmaksu, Tuntematon mies (2 osaa), Ammatin varjopuolia (3 ohj.). LeikkausSalissa, Kesärannassa, Sodanjälkeistä Saksaa (2 ohj.). Rauhan viita, Mustaa jazzia (2 ohj.) Kevätfantasia, Lumilyhty, Renkaita vedessä, Miehille — myös naisille (6 ohj.), Hallitusmuotomme 40-vuotias, Lehdistö kysyy — x vastaa (6 ohjelmaa).

Ruotsinkielisiä ohjelmia lähetettiin tiistaisin ja perjantaisin (keväällä 30 min. tiistaisin ja 20 min. joka toinen perjantai; syksyllä 45 min. tiistaisin ja 30 min. joka toinen perjantai). Lasten ja nuorten ohjelmat sijoitettiin perjantaihin.

Lähettimet

Tammela. Tammelassa sijaitsevaan linkkitorniin asennettiin 0,1 kW:n tehoinen tv-lähetin, joka on valmistettu yhtiön työpajassa. Lähetysantennina on työpajassa tehty nelitasoinen perhosantenni. Aseman säteilyteho on 0,2 kW (ERP). Näkyvyyssäde on noin 25 — 30 km maastosta riippuen. Näkyvyysalueelle jäävät siten mm. Forssan ja Karkkilan kauppalat. Ohjelmansa asema saa toistaiseksi releoimalla Helsingin tv-aseman lähetyksiä. Myöhemmin asema ottaa ohjelmansa suoraan Helsinki—Turku-linkistä. Asema aloitti lähetyksensä 7. 4. 1959 kanavalla 10.

Lahti. Kesällä suoritettiin Lahden tv-asemalla tehonkorotus. Lähetysantenniin lisättiin toinen 4-kenttäinen taso sekä syöttökaapeli uusittiin. Jokaiseen kenttään kuuluu 4 kokoaaltodipolia. Uusitun antennin vahvistus on 6. Aseman säteilyteho (ERP) on nyt 40 kW.

Turku. Myös Turun tv-aseman antenniin lisättiin toinen taso. Antenni käsittää nyt kaksi 5-kenttäistä tasoa ja sen tehonvahvistus on 6. Aseman säteilyteho (ERP) on korjauksen jälkeen 45 kW.

Riihimäki. Riihimäellä häiritsi tv-katselua vanhojen ula-vastaanottimien aiheuttama säteily. Häiriön poistamiseksi asennettiin Riihimäen vesitorniin syyskuussa pienitehoinen kanavanvaihtaja, jonka säteilyteho on 5 W ja lähetyskanava 11. Asema releoi Stadionin tornin lähetintä.

Rauma. Syksyllä asennettiin Rauman vesitorniin 80 W :n tehoinen kanavanvaihtaja. Yastaanottoantenni on 2-kenttäinen Turun tv-aseman lähetysten vastaanottamiseksi. Sen vahvistusluku on n. 28. Lähetysantenni on yksikenttäinen ja suunnattu Poriin päin. Lähetysantennin vahvistusluku on 14 ja aseman teho on 1,2 kW (ERP). Asema antaa hyvän näkyvyyden Rauman kaupunkiin ja sen ympäristöön, minkä lisäksi se siirtää tv-ohjelmat Turusta Porin tv-asemalle. Asema aloitti lähetyksensä 3. 12. kanavalla 5.

Pori. Porin vesitornin katolle pystytettiin vuoden lopulla 18 m korkea teräsmasto, jonka huippuun kiinnitettiin kaksitasoinen perhosantenni. Maston keskiosaan asennettiin 2-kenttäinen vastaanottoantenni, joka suunnattiin Raumalle. Tornihuoneeseen sijoitettiin yhtiön työpajassa valmistettu 0,1 kW:n lähetin. Aseman säteilyteho (ERP) on 0,2 kW. Asema aloitti koelähetyksensä 17. 12. kanavalla 9.

Helsingin ja Turun välinen linkkiyhteys. Klikkaa kuva isommaksi.
Helsingin ja Turun välinen linkkiyhteys. Klikkaa kuva isommaksi.

Helsinki – Turku linkki. Telefunkenilta tilatut linkkilaitteet Helsinki – Turku yhteyttä varten saapuivat kevättalvella. Laitteiden asennustyöt Kerkolan, Tammelan ja Erkylän linkkitorneissa sekä Turun tv-asemalla ja Pasilan vesitornissa päättyivät lokakuussa. Pasilan vesitornin katolle pystytettiin 32 m korkea teräsristikkomasto, johon asennettiin parabolinen peili. Linkin ohjelmanvälityssuunta on käännettävissä niin, että ohjelma voidaan siirtää joko suunnassa Helsinki—Turku tai päinvastaisessa suunnassa. Linkki toimii 4 000 MHz taajuusalueella välittäen toistaiseksi vain kuvan. Myöhemmin tulee linkki välittämään myös tv-ohjelmaan kuuluvan äänen. Linkkilaitteiden vastaanottomittaukset suoritettiin marraskuussa ja osallistui niihin 3 Telefunkenin insinööriä. Uusi linkki täyttää kaikki CCIR:n kansainväliselle linkkiyhteydelle asettamat vaatimukset. Uudet linkkilaitteet otettiin vakinaiseen käyttöön 15. 10.

Eurovisioyhteys. Eurovisio-ohjelmien siirtoa varten oli suunniteltu tilapäinen yhteys Ruotsista Suomeen siten, että Tukholman kanavalla 4 toimiva tv-lähetys vastaanotetaan releoimalla Maarianhaminan läheisyydessä olevassa vanhassa majakkatornissa. Sieltä ohjelma lähetetään 7 000 MHz:n radiolinkkejä käyttäen kolmella linkkihypyllä Turkuun. Tätä varten pystytettiin Sottungan ja Korppoon väliasemille 68 m korkuiset teräsmastot,
joihin sijoitettiin paraboliset peilit. Linkkilaitteisto tilattiin RCA:lta ja se on ns. siirrettävää mallia. Releointivastaanottimina käytetään Maarianhaminassa ruotsalaiselta toiminimeltä AGA:lta tilattuja erikoisvastaanottimia. Turusta Eurovisio-ohjelmat siirretään Helsinkiin ja muille tv-asemille Telefunkenin linkin välityksellä. Ensimmäinen uuden linkkiyhteyden kautta tapahtunut lähetys oli vuoden viimeisen päivän iltana.
Ottaen huomioon pitkän releointiyhteyden välillä Tukholma-Maarianhamina onnistui lähetys verraten hyvin.”

 

Vuosikirja 1960

 

”Ohjelmaosasta oli koko toimintavuoden ajan sijoitettuna Ilmalan vesitornirakennuksen toisesta ja kolmannesta kerroksesta vuokrattuihin toimistotiloihin, jotka etenkin syyskaudella osoittautuivat riittämättömiksi. Jokailtaiset lähetykset käsittivät klo 18.00 tai 18.30 alkavia lasten- ja nuortenohjelmia lukuunottamatta yleensä ajan klo 19.30—21.15/21.30 ja Mainos-TVdle varatut lähetysajat mukaanluettuina ajan klo 18.30/19.00 — 21.45/22.00. Mainos-TV lähetti päiväohjelmia klo 12.00— 12.30 neljästi viikossa kevätkaudella ja kolmasti viikossa syyskaudella.

Lasten- ja nuortenohjelmia lisättiin syyskauden alkaessa huomattavasti käsittämään ajat klo 18.00— 19.00 tiistaisin, klo 18.30— 19.00 perjantaisin ja klo 18.15— 18.30 lauantaisin. Suomen Television jokailtaisten ohjelmajaksojen alkuun ja loppuun sijoitettujen uutislähetysten tehostamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Syyskaudella esitettiin hartausohjelma lauantaisin klo 18.15— 18.30 ja sunnuntaisin ns. matineaohjelmaa n. klo 15.00— 16.00.

Lähetysaikoja supistettiin kesäkaudella seuraavasti: 29. 5.— 11. 6. neljästi viikossa, 12. 6.— 30. 7. kolmesti viikossa, 31. 7.—20. 8. neljästi viikossa ja 21. 8. lähtien jälleen joka ilta, lähinnä Rooman olympiakisojen johdosta. Roomasta saatiin yli 56 tuntia olympiakisaohjelmaa. Oman kisatoimituksen lähetysaika oli n. 3 ja 1/2 tuntia. Arkisin lähetettiin testikuvaa ja viritysmusiikkia sekä kamerakierroksen uusinta yleensä klo 10.50— 12.00/13.00. Testikuva- ja viritysmusiikkilähetyksiä lisättiin syyskaudella yleisön toivom uksesta. Pohjois- ja Eurovisio-vaihto vilkastui etenkin syyskaudella huomattavasti ja siihen vaikuttivat ratkaisevasti syksyllä käyttöön saadun kuvanauhoituslaitteen suomat mahdollisuudet tallettaa ohjelmia.

Lähettimet

Yleisradion tv-kanavat vuonna 1960. Klikkaa kuva isommaksi.
Yleisradion tv-kanavat vuonna 1960. Klikkaa kuva isommaksi.

Tampere. Tampereelle rakennettavaa suurasemaa varten vuokrattiin 27. 9. 57 Ylöjärven kuntaan kuuluvalta Teivaalan harjulta 0,2 ha:n suuruinen alue. Harjun korkeus merenpinnasta on 164 m ja sen laakea tasanne soveltuu hyvin tv-aseman paikaksi. Sinne rakennettiin 65 m korkea betonitorni, jonka alaosaan sisustettiin 8 kerrosta lähetintä ja muita teknillisiä laitteita varten. Tornin yläosa varattiin linkkien paraboliantenneille ja varsinaisille linkkilaitteille.

Tornin rakensi urakalla Rakennusliike Auttila Oy. Tampereelta ja se valmistui 11. 12. 1959. Tornin huippuun rakennettiin Rauma-Repola Oy:n valmistama 150 m:n korkea teräsristikkomasto, johon kiinnitettiin 4-tasoinen ns. Achterfeld-mallia oleva tv-antenni, jonka jokainen taso käsittää 5 antenniyksikköä. Antennin vahvistuskerroin on 10. Antennin asentaminen mastoon oli sääolosuhteista johtuen erittäin vaikeata ja oli työaika ajoin keskeytettäväkin sateiden ja tuulen vuoksi. Antenni valmistui 15.12. 1959. Tornin Vl-kerrokseen sijoitettu tv-lähetin on RCA:n valmistetta ja sen teho on 10 kW. Aseman säteilyteho on 80 kW ja sen näkyvyyssäde on n. 80—90 km maastosta riippuen. Ohjelmansa asema saa Annulan linkkiaseman välityksellä Tammelasta. Tampereen uusi tv-asema Ylöjärvellä aloitti lähetyksensä 28.12. samalla kanavalla 8, jota väliaikainen Pyynikille sijoitettu tv-asema oli lähetyksissään käyttänyt. Pyynikin asema lopetti toimintansa samana päivänä, jolloin se oli ollut toiminnassa vähän yli 2 vuotta eli 1.10.1958 — 28.12.1960.

Tammisaari. Kun Tammisaaren— Karjaan seuduilla tv-lähetysten katselun mahdollisuudet olivat huonot, rakennettiin Raaseporin lähelle 50 m merenpinnan yläpuolella olevalle harjulle pienitehoinen tv-paikallisasema. Sen antennimasto on 64 m korkea teräsristikkomasto ja antenni on yhtiön työpajassa teh ty 4-tasoinen perhosantenni, jonka vahvistuskertoin on 4. Aseman lähetin on rakennettu yhtiön työpajalla ja on sen teho 0,1 kW . Kansainväliset sopimukset rajoittavat aseman säteilytehon 0,15 kW :iin. Näkyvyysalueen säde on n. 25 km, joten lähetykset ovat hyvin nähtävissä Tammisaari – Karjaan seuduilla. Ohjelmansa asema saa releoimalla Turkua. Koelähetykset alkoivat 19. 12. 1959 kanavalla 5.

Mäntyharju. Mikkeliin rakennettava tv-asema vaati ohjelmayhteyden aikaansaamiseksi väliasemaa Mäntyharjulla. Sopivaksi asemanpaikaksi katsottiin Toivolan mäki, joka on 130 m merenpintaa ylempänä. Paikalle pystytettiin 64 m korkuinen teräsristikkomasto ja sen huippuun asennettiin Mikkeliin päin suunnattu lähetysantenni ja Lahteen päin suunnattu vastaanottoantenni. Antennit olivat Achterfeld-mallisia, joiden suuntausvaikutus on 12 dB. Joulukuussa asennettiin asemalle 0,08 kW tehoinen yhtiön työpajalla rakennettu kanavanvaihtaja. Aseman säteilyteho on 1,5 kW ja koelähetykset
alkoivat 28. 11. kanavalla 11. Niitä on voitu menestyksellä katsella aina Mikkelissä saakka.

Hämeenlinna. Katselumahdollisuuksien parantamiseksi Hämeenlinnassa sijoitettiin sinne 8. 3. 1959 pienitehoinen kanavanvaihtaja, joka ottaa ohjelmansa Lahdesta releoimalla kanavalla 9 ja lähettää sen edelleen kanavalla 5. Sen säteilyteho on 5 W . Asema on tarkoitettu lähinnä vain kaupunkia varten.

Kouvola. Kouvolan vesitornissa aloitti lähetyksensä 8. 4. pienitehoinen kanavanvaihtaja. Se ottaa ohjelmansa Lahdesta releoimalla kanavalla 9 ja lähettää kanavalla 5. Aseman säteilyteho on 5 W ja näkyvyysalue 2 km.

Valkeakoski. Kun Valkeakoskella Tampereen väliaikaisen tv-aseman kenttä oli liian heikko tyydyttävää katselua varten, otettiin 6. 2. tilapäiseen käyttöön kauppalan vesitorniin asennettu kanavanvaihtaja, joka vastaanotti ohjelmaa Tampereelta releoimalla ja lähetti 0,5 W säteilyteholla kanavalla 11. Kanavanvaihtaja lopetti toimintansa vuoden lopussa Tampereen uuden tv-aseman valmistuttua.

Lohja. Lohjan harjun aiheuttaman varjon vuoksi on Helsingin tv-aseman näkyvyys Lohjan kauppalassa heikko. Sen vuoksi asennettiin sinne 5 W säteily tehoinen kanavanvaihtaja, joka saa ohjelmansa releoimalla Helsingistä ja lähettää sen kanavalla 11. Asema aloitti lähetyksensä 25. 8.

Karhula. Kotkassa toimiva pienitehoinen kanavanvaihtaja oli käynyt riittämättömäksi tv-katselijoiden luvun lisääntyessä lähinnä Karhulan suunnassa. Sen vuoksi ryhdyttiin rakentamaan Karhulaan 48 m merenpinnan yläpuolella olevalle Äijönvuorelle n. 400 W tehoista tv-asemaa. Paikalle pystytettiin 15. 9. 64 m korkuinen teräsristikkomasto, mutta aseman valmistuminen siirtyi seuraavaan vuoteen.”

Ympäri Suomea laajeneva televisio otettiin tervetulleena vastaan. Kun tv-toiminta laajeni Pohjanmaalle, herätti uusi väline myös epäilyksiä. Osa kirkonmiehistä pohti, vietteleekö televisio vakaan kristikansan maalliselle tielle.

 

Lähteet:

  • Yleisradion vuosikeromukset 1955 – 1960
  • Ylen Elävä Arkisto