Suomen radiohistoriaa vuosilta 1917– 1929

Yleisradiotoiminnan ensiaskeleita

Radiolaitteita oli Suomessa käytössä jo 1900-luvun alusta lähtien, mutta ne olivat Venäjän armeijan hallussa ja niiden käyttö oli kielletty Suomen kansalaisilta. Kieltoa uhmasi vain muutama harrastaja, jotka tekivät kokeiluja salassa.

1914
Turkulaine Leo Lindell piti radioyhteyden koulukaverinsa Viljo Volmar Valtasen kanssa. Asemat sijaitsivat Turussa 400–500 metrin päässä toisistaan

1917
Arvi Hauvonen rakensi Tampereen Teknillisessä Opistossa ”radiolaitteen”, jolla kuunneltiin ”eetterissä liikkuvia aaltoja”

1918
Suomen Sotalaitoksen Radiolennätinosasto perustettiin Helsingin Katajanokalla, osoitteessa Puolipäiväntie 4. Osasto toimi myös nimillä Radiopataljoona.  Osaston tiloissa toimivat Suomen Sotalaitoksen Radiolennätinosaston esikunta, työpaja ja sähkötekninen laboratorio. Osaston johtaja Arthur Stenholm (myöh. Saarmaa) oli kiinnostunut yleisradiotoiminnasta ja laboratorioon rakennettiinkin ääniradiokokeiluja varten heikkotehoinen lähetin. Sen lähetystehoa korotettiin, jotta se kuuluisi koko pääkaupunkiseudulla

1919
Säädetään radiolaki, jonka mukaan oikeus radiolaitteiden käyttöön kuuluu valtiolle

1921
Valtioneuvosto myönsi Nuoren Voiman Liiton Radioyhdistykselle luvan kokeilla radiolaitteita

1922
– Turkulainen Leo Lindell järjesti Suomen ensimmäisen yleisradiolähetyksen Nuorten Voiman Liiton vuosi­kokouksessa 6.-8.1.1922 järjestetyillä radioharrastajien messuilla Turussa
– Turkulainen Radioliike Arvo Sakrelius ryhtyi valmistamaan ASA-radioita

1923
– Leo Lindell lähetti 6.1.1923 yleisen radiokonsertin Nuorten Voiman Liiton talvipäivillä Helsingissä. Ohjelma sisälsi gramofonimusiikkia
– Tamperelainen Arvi Hauvonen tekee keväällä 1923 puhelähetyskokeiluja Kuljun Ahostenjärven rannalta
– Lokakuussa perustetaan Suomen radioyhdistys r.y. (Finlands Radioförening r.f.)
– Tampereen Radio aloitti yleisölle tarkoitetut lähetykset 1.11.1923
– Ruotsalainen Luxor-radiotehdas (Firma Radiofabriken Luxor) aloitti toimintansa

1924
–  Helsingin radioamatöörit perustivat Radiola -nimisen radioaseman, joka oli Suomen ensimmäinen mainosradio
–  Lahden Radioharrastajat lähettivät tapaninpäivänä 1926 Lahden kaupungin ensimmäisen yleisradiolähetyksen

1925
– Radioyhdistys alkoi lähettää säännöllistä ohjelmaa 7.3. lähtien käyttäen Radiopataljoonan lähetintä. Tätä päivää pidetään maamme yleisradiotoiminnan alkamispäivänä.
– Porin Radio aloitti 16.3.1925 lähetyksensä. Ohjelmassa oli kvartettisoittoa ”elävien kuvien teatteri Fennian ravintolasta” sekä insinööri E.A. Hiltulan radiotekninen esitelmä. Kuuluttajana oli radioaseman rakentaja Vilho Helava.
– Arvi Hauvonen teki syksyllä 1925 ensimmäisen suomalaisen suoran radioselostuksen, kun hän kesken äänilevyjen soiton sai tietää naisen hypänneen Tampereen Tammerkoskeen. Hän keskeytti musiikin ja alkoi selostaa tapausta radiokuulijoille. Selostuksen ansiosta tapahtumapaikalle kerääntyi tuhansia ihmisiä
– Porin radio aloitti syksyllä 1925 jumalanpalvelusten ja jäätiedotusten radionnin

1926
–  Turunmaan Radioyhdistys ry (myöh. Turun Radioyhdistys) perustettiin 21.2.1926
–  Lahden Radioharrastajat lähettivät tapaninpäivänä 1926 Lahden kaupungin ensimmäisen yleisradiolähetyksen
–  Helvar aloitti radiolaitteiden maahantuonnin

 

 

 

Vuosikirja 1926

”O. Y. Suomen Yleisradio – A. B. Finlands Rundradio’n perustava kokous pidettiin toukokuun 29 p:nä 1926, jolloin yhtiön hallintoneuvostoon valittiin varsinaisiksi jäseniksi f il. tri Juho Jännes, toim. Yrjö Koskelainen, ins. Sulo Heiniö, joht. Emil Stavenhagen, prof. B. Wuolle, maist. Väinö Vuolijoki ja prof. Georg von Wendt sekä varajäseniksi rahatoimenjohtaja Väinö Hupli, maist. Jalo Lahdensuo ja varatuomari Edgar Brunou.

Syyskuun 7 p:nä päätti yhtiön hallintoneuvosto seuraavasta päivästä alkaen ottaa yhtiön huostaan Suomen Radioyhdistyksen siihen asti hoitaman radiolähetyksen kokonaan. Tämän yhteydessä ryhdyttiin heti yhtiön puolesta toimeenpantavan väliaikaisen kuuntelulupien hankintajärjestelmän toteuttamiseksi, jotta lähetystoiminnasta johtuvat kustannukset saataisiin peitetyiksi.

Muistolaatta Helsingin Katajanokalla (osoiteessa Puolipäivänkatu 4) Yleisradion ensimmäisistä radiolähetyksistä.

Kielikysymyksessä hallintoneuvosto antoi johtokunnalle sellaiset ohjeet, että suomea ja ruotsia oli lähetyksissä käytettävä toistaiseksi Suomen Radioyhdistyksen käyttämällä tavalla.

Hallintoneuvoston kehoituksesta johtokunta myöskin ryhtyi kaikkiin valmistaviin toimenpiteisiin oman lähetysaseman hankkimiseksi mm. tiedusteluihin, mihin hintaan suojeluskuntain yliesikunnan käytettävänä oleva lähetysasema oli saatavissa.

Yhtiön ohjelmanjärjestäjäksi ja kuuluttajaksi kiinnitettiin syyskuun 7 p:nä taiteilija Alexis a f Enehjelm. Ja jo torstaina syyskuun 9 p:nä lähetettiin ensimmäinen yhtiön ohjelma. Ohjelman aluksi toimitusjohtaja, toimittaja Wiherjuuri lausui yleisölle muutaman sanan Oy. Suomen Yleisradion lähetysten alkamisesta ja prokuristi Deinert toisti samat alkusanat ruotsiksi, sen jälkeen seurasi musikaalinen ohjelma, jonka lomassa saatiin kuulla tri K. S. Laurilan esitelmä sekä STT:n välittämiä uutisia.

Hallintoneuvoston kokouksessa lokakuun 4 p:nä päätettiin johtokunnan ehdotuksesta, että yhtiön lähetykset lokakuun 9 p:stä lähtien tapahtuisivat yksinomaan radiopataljoonan aseman välityksellä, koska mainittu asema oli voimakkaampi kuin suojeluskunnan hallussa oleva ja koska ainoastaan yhden aseman käyttäminen tiesi yhtiölle 12.000 markan säästöä kuukaudessa.

Toimitusjohtajan ja johtokunnan pääpyrkimyksenä oli siitä lähtien, kun yhtiö otti huostaansa radiolähetykset, saada tämä toiminta vakiinnutetuksi varmoihin muotoihin ja tehdä se mikäli mahdollista jokapäiväiseksi. Ponnistukset johtivatkin siihen, että hallintoneuvosto marraskuun 21 p:nä pitämässään kokouksessa saattoi hyväksyä johtokunnan laatiman ehdotuksen, jonka mukaan jokapäiväinen ohjelmalähetys alkoi joulukuun 1 p:nä.

Päivälähetysten aika määrättiin silloin klo 12 – 13 ja iltalähetysten klo 18 – 22,  sunnuntaisin lisäksi iltapäiväkonsertti klo 17 – 18. Viisi iltaa viikossa suomenkielistä ohjelmaa ja kaksi iltaa viikossa ruotsinkielistä. Ohjelmakulut 60.000 markkaa kuukaudessa.

Katsaus Suomen Yleisradion ohjelmistoon v. 1926.

Puheita saatiin kuulla 17.
Esitelmiä pidettiin kaikkiaan 116.
Lausuntoa ja pakinoita oli yhteensä 72.
Englanninkielen oppitunteja annettiin 11.
Eduskunnan istuntoja radioitiin 2.
Näytelmäkappaleita ja vuoropuheluja oli 5.
Laulajattaria esiintyi 35.
Laulajia esiintyi 28.
Instrumentaalisooloja oli 39.
Kamarimusiikkia esitettiin 15 kertaa.
Orkesterisoittoa oli 58 iltana.
Torvisoittoa oli 10 iltana.
Sinfoniakonsertteja radioitiin 7.
Oopperaesityksiä radioitiin 4.
Jumalanpalveluksia radioitiin 29 (1 Tampereen Tuomiokirkosta).
Vesper-Jumalanpalveluksia radioitiin 3.
Kuorolaulua esitettiin 9 kertaa.

 

Vuosikirja 1927

 

Yhtiön ohjelmanjärjestäjänä ja ensimmäisenä kuuluttajana toimi vuoden alussa oopperalaulaja Alexis af Enehjelm ja toisena kuuluttajana herra Markus Rautio. Herra Enehjelmin erottua toimestaan valittiin ohjelmanjärjestäjäksi maaliskuun 1 päivästä alkaen fil. maisteri Erkki Kivijärvi. Maisteri Kivijärven tehtäviin kuului samalla toisen kuuluttajan tehtävien hoitaminen siihen asti, kunnes yhtiö ryhtyy julkaisemaan omaa radiolehteä, jonka lehden toimittajan toimi kuuluu ohjelmanjärjestäjän tehtäviin. Samalla otettiin yhtiön ensimmäiseksi kuuluttajaksi herra Markus Rautio. Yhtiön radiolehden alettua ilmestyä syyskuussa on toisen kuuluttajan tehtäviä hoitanut yhtiön konttoripäällikkö Einar Sundström.

Ohjelmanjärjestäjän laatima ja johtokunnan hyväksymä ehdotus eri viikkopäivien ohjelmien kokoonpanoon nähden syksystä 1927 lähtien.

Kysymystä uuden lähetysaseman rakentamisesta Helsinkiin tai vaihtoehtoisesti nykyisen lähetysaseman teknillisestä parantamisesta on johtokunta käsitellyt lukuisissa kokouksissa. Lokakuun 24 p:nä pidetyssä kokouksessa päätti johtokunta kääntyä Valtioneuvoston puoleen pyynnöllä, että valtio ryhtyisi toimenpiteisiin Katajanokalla sijaitsevan lähetysaseman kuntoonlaittamiseksi Puolustusministeriön teknillisen osaston laatiman kustannuslaskelman mukaisesti, jolloin yhtiö on valmis ottamaan osaa korjauskustannuksiin korkeintaan 50.000 mk:lla. — Tämä pyyntö johti kuitenkin vasta v. 1928 myönteiseen tulokseen.

Omien radiolehtien julkaisemisesta on niinikään keskusteltu monessa kokouksessa. Lehtien (»Yleisradio» ja »Rundradion») ensimmäinen numero ilmestyi syyskuun 5 p:nä.

Koska yhtiön studio- ja konttorihuoneisto yhtiön toiminnan laajentuessa osoittautuivat liian pieneksi, vuokrattiin yhtiölle uusi huoneisto kesäkuun alusta Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin talossa, Aleksanterinkatu 46. Huoneiston sisustus-suunnitelman
laatiminen ja sisustamistöiden valvominen jätettiin arkkitehti Hanna-Lisa Kallialan tehtäväksi.

Ohjelmalähetyksiä on tapahtunut arki-iltoina klo 18.00 – 22.00 ja sunnuntai-iltoina klo 17.00 – 22.00. Arkipäivinä on lisäksi ollut aamupäiväohjelmaa klo 12.00 – 13.00; sunnuntaiaamupäivin on radioitu suomalainen ja ruotsalainen jumalanpalvelus. Kesäaikana on iltapäiväohjelmaan kuulunut ainoastaan musiikkiesityksiä, osaksi studiosta ja osaksi ravintola Kappelista.

Ohjelmien laadun valaisemiseksi esitettäkööt seuraavat tilastolliset tiedot:

Esitelmiä pidettiin kaikkiaan 570.
Pakinoita oli 58.
Lausuntaesitysten lukumäärä oli 71.
Lastenohjelmia oli 124.
Näytelmiä esitettiin 33.
Laulajataria esiintyi 157.
Laulajia esiintyi 77.
Kuorolaulua oli 26 kertaa.
Instrumentalisooloja oli 157
Sinfoniakonsertteja radioitiin 15.
Oopperaesityksiä radioitiin 13.
Eduskunnan istuntoja radioitiin 2.
Englanninkielen oppitunteja oli 39
Jumalanpalveluksia radioitiin 120.
Vespereitä radioitiin 3.

 

Vuosikirja 1928

 

”Tärkein tapahtuma maamme yleisradiotoiminnassa v. 1928 oli Lahden suuraseman valmistuminen huhtikuussa 1928. Lahden asema, joka on valtion rakennuttama ja valtion omistama, on saksalaisen »Telefunken»-yhtiön valmistama. Aseman antenniteho oli vuonna 1928 noin 25 kilowattia, mutta asema rakennettiin alunperin siten, että tehon korottaminen n. 40 kilowattiin käy päinsä suuremmitta kustannuksitta. Vuoden varrella onkin eduskunta myöntänyt tähän tehonkoroitukseen tarvittavan lisämäärärahan ja valtio on tehnyt Telefunken-yhtiön kanssa sopimuksen kyseessäolevasta tehonkoroituksesta, joka nyttemmin (helmikuussa 1929) jo on toimeenpantu. Aseman kilojaksoluku sekunnissa on ollut 197 ja aaltopituus siis 1522.8 metriä.

Yleisradion radioasemat vuonna 1928
Yleisradion radioasemat vuonna 1928

Valtion ja O.Y- Suomen Yleisradion, välisen sopimuksen nojalla on yhtiö saanut käyttää Lahden asemaa ohjelmalähetyksissään. Lisäksi ovat yhtiön ohjelmia lähettäneet samat paikallisasemat kuin edellisenäkin vuonna, nimittäin Helsingin, Tampereen, Porin, Turun, Viipurin ja osittain Pietarsaaren paikallisasemat. Ennen Lahden aseman valmistumista, välitti lisäksi Mikkelin
paikallisasema yhtiön ohjelmia. Yleisradion ohjelmien lisäksi ovat nämä paikallisasemat lähettäneet jossakin määrin omia ohjelmia, pääasiallisesti jumalanpalveluksia. Pietarsaaren asema on lähettänyt etupäässä ruotsalaisten asemien ohjelmia. Helsingin paikallisaseman omistaa Puolustusministeriö, jota vastoin muut paikallisasemat ovat paikallisten radioyhdistysten
omaisuutta.

Näiden paikallisasemien kilojaksoluvut sekunnissa, aaltopituudet ja antennitehot ovat seuraavat.

Koska vuoden varrella saatu kokemus on osoittanut toisaalta, että Lahden suurasema ja edellämainitut paikallisasemat eivät riitä tyydyttämään radiokuuntelijain tarpeita, vaan että maamme radioverkostoa on vielä edelleen kehitettävä, ja toisaalta, että maassamme mielenkiinto yleisradiotoimintaa kohtaan on siksi suuri, että varmastikin voidaan olettaa uusien asemien perustamiseen käytettyjen varojen tulevan korvatuiksi lisääntyneiden kuuntelumaksujen kautta, kääntyi yhtiö vuoden varrella kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön puoleen pyynnöllä, että ministeriö hankkisi selvityksen siitä, mitä suuntaviivoja uusia asemia suunniteltaessa ja perustettaessa olisi noudatettava.

Vuoden loppupäivinä valmistunut Suomen ja Ruotsin välinen puhelinkaapeli aiheutti suunnitteluja pohjoismaisesta ohjelmanvaihdosta. Kysymystä käsiteltiin joulukuun alkupäivinä 1928 Tukholmassa pidetyssä pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden ja Norden-yhdistysten edustajain kokouksessa. Ohjelmanvaihto aloitettiin kuitenkin vasta vuonna 1929.

 

Vuosikirja 1929

 

Yleisradion radioasemat vuonna 1929
Yleisradion radioasemat vuonna 1929

Huhtikuussa Prahassa pidetyn kansainvälisen radiokonferenssin tehtyä useita huomattavia muutoksia eri maille kuuluviin aaltopituuksiin nähden, muutettiin asemien kilojaksoluvut ja aaltopituudet heinäkuun 1 p:stä 1929 alkaen seuraaviksi.

Syyskuusta lähtien on lisäksi toiminut Kuopion radioasema, jonka kilojaksoluku sekunnissa on 1382, aaltopituus 217 m. ja antenniteho O.08 kw.
Valtio omistaa Lahden ja Helsingin asemat, joista edellinen on posti- ja lennätinhallituksen ja jälkimmäinen puolustusministeriön hallussa; muut asemat ovat paikallisten radioyhdistysten omaisuutta.

Vuoden varrella on posti- ja lennätinhallitus ryhtynyt rakennuttamaan Helsinkiin uutta lähetysasemaa. Asema on tilattu Standard Telephones and Cables, Ltd-yhtiöltä ja tulee sen antenniteho olemaan 10 kw. Asema valmistuu maaliskuussa 1930.

Säännöllinen lähetysaika

Päiväohjelmaa: Arkisin klo 12.00—13.10; sunnuntaisin suomalainen jumalanpalvelus klo 9.00 tai 10.00, ruotsalainen jumalanpalvelus klo 13.00 ja näiden välillä muuta ohjelmaa, sekä syksystä alkaen lisäksi ennen Suomalaista jumalanpalvelusta aamu voimistelua tuntia suomeksi ja (joulukuussa) 1/2 tuntia ruotsiksi, sekä kansankonsertti klo 14.30.

Iltaohjelmaa : Talvikautena (1.1 – 31.5. ja 1.9 -31.12) klo 18.00 – 22.00 ja kesäkautena ( 1.6 – 31.8) klo 19.00—23.00; lauantaisin ja sunnuntaisin on lähetys kuitenkin aloitettu tuntia aikaisemmin.
Talvikautena on lisäksi lauantai-iltaisin lähetetty ravintolasta tanssimusiikkia klo 24:ään asti.

Lähetyskieli. 1.1 -15.9  lähetettiin Lahden aseman kautta suomenkielistä ohjelmaa kaikkina muina päivinä paitsi perjantaisin, jolloin lähetys oli ruotsinkielinen; Helsingin aseman kautta lähetettiin
suomenkielistä ohjelmaa sunnuntaisin, maanantaisin, keskiviikkosin, torstaisin ja lauantaisin, ruotsinkielistä tiistaisin ja perjantaisin.

 

Kansainvälinen ohjelmanvaihto

Uudenvuodenpäivänä lähettivät Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska yhteisen ohjelman, jossa kunkin maan osalle oli varattu 1/2 tuntia; puhujina esiintyivät kaikki neljä pääministeriä.

Helmikuun 5 p:nä 1929 lähetettiin Suomesta käsin Runeberg-ohjelma Ruotsiin. Maaliskuussa radioitiin selostus Wasa-hiihdosta Ruotsissa, kruununprinssi Olavin ja prinsessa Märtan vihkiäiset Oslosta sekä pitkänäperjantaina Parcifal-esitys Tukholmasta ja pääsiäisyönä kreikkalaiskatolinen jumalanpalvelus Tallinnasta. Kesäkuussa radioitiin Kööpenhaminasta pohjoismaisen kuoroliiton kaksi konserttia ja elokuussa Armas Järnefeltin 60-vuotispäivänä Don Juan-juhlanäytäntö Tukholmassa. Syyskuussa radioitiin kansainliiton avajaisistunto Genevestä ja lokakuussa, jolloin oli kansainvälinen norjalainen ilta, otettiin iltaohjelma Oslosta. Joulukuussa lähetettiin Suomesta käsin Tallinnaan Suomalaisen Oopperan Mignon-esitys.

 

Lähteet:

  • Yle vuosikertomukset, https://yle.fi/aihe/yleisradio/vuosikertomukset/arkisto
  • Yle Elävä Arkisto, https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/
Lisää suosikkeihin
Secured By miniOrange