Suomen radiohistoriaa vuosilta 1914– 1929

Yleisradiotoiminnan ensiaskeleita

Leo Lindell lähetti 6.1.1923 yleisen radiokonsertin Nuorten Voiman Liiton talvipäivillä Helsingissä. Ohjelma sisälsi gramofonimusiikkia.
Leo Lindell lähetti 6.1.1923 ”yleisen radiokonsertin” Nuorten Voiman Liiton talvipäivillä Helsingissä. Lähetys sisälsi gramofonimusiikkia.

Radiolaitteita oli Suomessa käytössä jo 1900-luvun alusta lähtien, mutta ne olivat Venäjän armeijan hallussa ja niiden käyttö oli kielletty Suomen kansalaisilta. Kieltoa uhmasi vain muutama harrastaja, jotka tekivät kokeiluja salassa.

1914
Turkulaine Leo Lindell piti radioyhteyden koulukaverinsa Viljo Volmar Valtasen kanssa. Asemat sijaitsivat Turussa 400–500 metrin päässä toisistaan

1917
Arvi Hauvonen rakensi Tampereen Teknillisessä Opistossa ”radiolaitteen”, jolla kuunneltiin ”eetterissä liikkuvia aaltoja”

 

1918
Suomen Sotalaitoksen Radiolennätinosasto perustettiin Helsingin Katajanokalla, osoitteessa Puolipäiväntie 4. Osasto toimi myös nimillä Radiopataljoona.  Osaston tiloissa toimivat Suomen Sotalaitoksen Radiolennätinosaston esikunta, työpaja ja sähkötekninen laboratorio. Osaston johtaja Arthur Stenholm (myöh. Saarmaa) oli kiinnostunut yleisradiotoiminnasta ja laboratorioon rakennettiinkin ääniradiokokeiluja varten heikkotehoinen lähetin. Sen lähetystehoa korotettiin, jotta se kuuluisi koko pääkaupunkiseudulla

Keväällä 1924 Radio-lehti julkaisi mainoksia jotka varmasti innostivat nuoria kokeilijoita. Klikkaa kuva isommaksi.
Keväällä 1924 Radio-lehti julkaisi mainoksia jotka varmasti innostivat nuoria kokeilijoita. Klikkaa kuva isommaksi.

1919
Säädetään radiolaki, jonka mukaan oikeus radiolaitteiden käyttöön kuuluu valtiolle

1920
Maailman ensimmäinen yleisradioasema KDKA aloitti lähetykset Pittsburghissa Yhdysvalloissa. Ensimmäinen eurooppalainen yleisradioasema oli Radio Journal de la Tour Eiffel joka aloitti lähetyksensä vuonna 1921. ”Eiffelin torni” kuului taajuudelta 115 kHz, aallonpituudelta 2600 metriä.

1921
Valtioneuvosto myönsi Nuoren Voiman Liiton Radioyhdistykselle luvan kokeilla radiolaitteita

Radio-lehti julkaisi listan Euroopan yleisradioasemista keväällä 1924. Klikkaa kuva isommaksi.
Radio-lehti julkaisi listan Euroopan yleisradioasemista keväällä 1924. Klikkaa kuva isommaksi.

1922
– Turkulainen Leo Lindell järjesti Suomen ensimmäisen yleisradiolähetyksen Nuorten Voiman Liiton vuosi­kokouksessa 6.-8.1.1922 järjestetyillä radioharrastajien messuilla Turussa
– Turkulainen Radioliike Arvo Sakrelius ryhtyi valmistamaan ASA-radioita
– Tamperelainen Arvi Hauvonen ryhtyi valmistamaan muiden radiosta innostuneiden tamperelaisten kanssa 1-putkisia vastaanottimia, joilla pystyi kuuntelemaan ulkomaisia asemia esimerkiksi 2LO-asemaa Lontoosta, Aberdeenin 2BD-asemaa Skotlannista ja Königsbergin radiota Saksasta. 

1923

– Leo Lindell lähetti 6.1.1923 yleisen radiokonsertin Nuorten Voiman Liiton talvipäivillä Helsingissä. Ohjelma sisälsi gramofonimusiikkia
– Tamperelainen Arvi Hauvonen rakensi Leo Lindellin ohjeiden mukaisen lähettimen ja teki keväällä 1923 puhelähetyskokeiluja Kuljun Ahostenjärven rannalta. Hauvosen lähimmät ystävät seurasivat tätä lähetystä kahdeksan kilometrin päässä Tampereella. “Puhe kuului aika hyvin”, totesi Arvo Hauvonen eräässä haastattelussaan.
– Lokakuussa perustetaan Suomen radioyhdistys r.y. (Finlands Radioförening r.f.)
– Arvi Hauvonen jatkaa lähetyskokeiluja Tampereella. Lähetin siirretään Kuljusta Lepolan huvilan suippoon torniin Tampereen Härmälään ja sieltä hetkeä myöhemmin Tampereen Puhelinosuuskunnan talon ullakolle (Hämeenkatu 26). Tämän viimeisen siirron yhteydessä aseman koneistoa uusittiin ja tehoa nostettiin noin 20 wattiin. Lähetysantenni saatiin sijoitetuksi 30 metrin korkeuteen maanpinnasta
– Tampereen Radio aloitti yleisölle tarkoitetut lähetykset 1.11.1923. Lähetykset olivat etupäässä gramofonimusiikkia kolmena, neljänä päivänä viikossa. Asemaa voitiin kuunnella kidekoneilla Tampereen kaupungin alueella ja putkikoneilla kaupungin ulkopuolella, jopa Helsingissä ja Viipurissa saakka.
– Ruotsalainen Luxor-radiotehdas (Firma Radiofabriken Luxor) aloitti toimintansa

1924
–  Helsingin radioamatöörit perustivat Radiola -nimisen radioaseman, joka oli Suomen ensimmäinen mainosradio
–  Lahden Radioharrastajat lähettivät tapaninpäivänä 1926 Lahden kaupungin ensimmäisen yleisradiolähetyksen
–  Tampereen radioyhdistys perustettiin

1925

– Helsingin Radioyhdistys alkoi lähettää säännöllistä ohjelmaa 7.3. lähtien käyttäen Radiopataljoonan lähetintä. Tätä päivää pidetään maamme yleisradiotoiminnan alkamispäivänä.
-Porin Radio aloitti 16.3.1925 lähetyksensä. Ohjelmassa oli kvartettisoittoa ”elävien kuvien teatteri Fennian ravintolasta” sekä insinööri E.A. Hiltulan radiotekninen esitelmä. Kuuluttajana oli radioaseman rakentaja Vilho Helava.
– Arvi Hauvonen teki syksyllä 1925 ensimmäisen suomalaisen suoran radioselostuksen, kun hän kesken äänilevyjen soiton sai tietää naisen hypänneen Tampereen Tammerkoskeen. Hän keskeytti musiikin ja alkoi selostaa tapausta radiokuulijoille. Selostuksen ansiosta tapahtumapaikalle kerääntyi tuhansia ihmisiä
– Porin radio aloitti syksyllä 1925 jumalanpalvelusten ja jäätiedotusten radionnin

Radioyhdistyksen myivät kuuntelulupia ja järjestivät konsertteja toimintansa rahoittamiseksi. Tampereen Radio järjesti konsertin Kangasalan kirkossa 21.2.1926. Klikkaa kuva isommaksi.
Radioyhdistyksen myivät kuuntelulupia ja järjestivät konsertteja toimintansa rahoittamiseksi. Tampereen Radio järjesti konsertin Kangasalan kirkossa 21.2.1926. Klikkaa kuva isommaksi.

1926
–  Turunmaan Radioyhdistys ry (myöh. Turun Radioyhdistys) perustettiin 21.2.1926
–  Lahden Radioharrastajat lähettivät tapaninpäivänä 1926 Lahden kaupungin ensimmäisen yleisradiolähetyksen
–  Helvar aloitti radiolaitteiden maahantuonnin

 

 

Yleisradio perustettiin vuonna 1926

Yleisradion vuosikirja kertoo: ”O. Y. Suomen Yleisradio – A. B. Finlands Rundradio’n perustava kokous pidettiin toukokuun 29 p:nä 1926, jolloin yhtiön hallintoneuvostoon valittiin varsinaisiksi jäseniksi f il. tri Juho Jännes, toim. Yrjö Koskelainen, ins. Sulo Heiniö, joht. Emil Stavenhagen, prof. B. Wuolle, maist. Väinö Vuolijoki ja prof. Georg von Wendt sekä varajäseniksi rahatoimenjohtaja Väinö Hupli, maist. Jalo Lahdensuo ja varatuomari Edgar Brunou.

Syyskuun 7 p:nä päätti yhtiön hallintoneuvosto seuraavasta päivästä alkaen ottaa yhtiön huostaan Suomen Radioyhdistyksen siihen asti hoitaman radiolähetyksen kokonaan. Tämän yhteydessä ryhdyttiin heti yhtiön puolesta toimeenpantavan väliaikaisen kuuntelulupien hankintajärjestelmän toteuttamiseksi, jotta lähetystoiminnasta johtuvat kustannukset saataisiin peitetyiksi.

Muistolaatta Helsingin Katajanokalla (osoiteessa Puolipäivänkatu 4) Yleisradion ensimmäisistä radiolähetyksistä. Klikkaa kuva isommaksi.
Muistolaatta Helsingin Katajanokalla (osoiteessa Puolipäivänkatu 4) Yleisradion ensimmäisistä radiolähetyksistä. Klikkaa kuva isommaksi.

Kielikysymyksessä hallintoneuvosto antoi johtokunnalle sellaiset ohjeet, että suomea ja ruotsia oli lähetyksissä käytettävä toistaiseksi Suomen Radioyhdistyksen käyttämällä tavalla.

Hallintoneuvoston kehoituksesta johtokunta myöskin ryhtyi kaikkiin valmistaviin toimenpiteisiin oman lähetysaseman hankkimiseksi mm. tiedusteluihin, mihin hintaan suojeluskuntain yliesikunnan käytettävänä oleva lähetysasema oli saatavissa.”

Yleisradion ensimmäinen työntekijä ja ensimmäinen lähetys.Yhtiön ohjelmanjärjestäjäksi ja kuuluttajaksi kiinnitettiin syyskuun 7 p:nä taiteilija Alexis a f Enehjelm. Ja jo torstaina syyskuun 9 p:nä lähetettiin ensimmäinen yhtiön ohjelma. Ohjelman aluksi toimitusjohtaja, toimittaja Wiherjuuri lausui yleisölle muutaman sanan Oy. Suomen Yleisradion lähetysten alkamisesta ja prokuristi Deinert toisti samat alkusanat ruotsiksi, sen jälkeen seurasi musikaalinen ohjelma, jonka lomassa saatiin kuulla tri K. S. Laurilan esitelmä sekä STT:n välittämiä uutisia.”

Kohti omaa radioasemaa ja säännöllisiä lähetyksiä.Hallintoneuvoston kokouksessa lokakuun 4 p:nä päätettiin johtokunnan ehdotuksesta, että yhtiön lähetykset lokakuun 9 p:stä lähtien tapahtuisivat yksinomaan radiopataljoonan aseman välityksellä, koska mainittu asema oli voimakkaampi kuin suojeluskunnan hallussa oleva ja koska ainoastaan yhden aseman käyttäminen tiesi yhtiölle 12.000 markan säästöä kuukaudessa.

Toimitusjohtajan ja johtokunnan pääpyrkimyksenä oli siitä lähtien, kun yhtiö otti huostaansa radiolähetykset, saada tämä toiminta vakiinnutetuksi varmoihin muotoihin ja tehdä se mikäli mahdollista jokapäiväiseksi. Ponnistukset johtivatkin siihen, että hallintoneuvosto marraskuun 21 p:nä pitämässään kokouksessa saattoi hyväksyä johtokunnan laatiman ehdotuksen, jonka mukaan jokapäiväinen ohjelmalähetys alkoi joulukuun 1 p:nä.

Päivälähetysten aika määrättiin silloin klo 12 – 13 ja iltalähetysten klo 18 – 22,  sunnuntaisin lisäksi iltapäiväkonsertti klo 17 – 18. Viisi iltaa viikossa suomenkielistä ohjelmaa ja kaksi iltaa viikossa ruotsinkielistä. Ohjelmakulut 60.000 markkaa kuukaudessa.”

Telefiunken 3/1926 vastaanotin maksoi vuonan 1926 lähes 2300 markkaa. Lisäkäämilaatikolla voitiin vastaanottaa 400 - 2000 metrin aallonpituuksia. Klikkaa kuva isommaksi.
Telefiunken 3/1926 vastaanotin maksoi vuonna 1926 lähes 2300 markkaa. Lisäkäämilaatikon avulla voitiin vastaanottaa 600 – 3000 metrin aallonpituuksia, eli ns. pitkiä aaltoja. Klikkaa kuva isommaksi.

Katsaus Suomen Yleisradion ohjelmistoon v. 1926.

Puheita saatiin kuulla 17.
Esitelmiä pidettiin kaikkiaan 116.
Lausuntoa ja pakinoita oli yhteensä 72.
Englanninkielen oppitunteja annettiin 11.
Eduskunnan istuntoja radioitiin 2.
Näytelmäkappaleita ja vuoropuheluja oli 5.
Laulajattaria esiintyi 35.
Laulajia esiintyi 28.
Instrumentaalisooloja oli 39.
Kamarimusiikkia esitettiin 15 kertaa.
Orkesterisoittoa oli 58 iltana.
Torvisoittoa oli 10 iltana.
Sinfoniakonsertteja radioitiin 7.
Oopperaesityksiä radioitiin 4.
Jumalanpalveluksia radioitiin 29 (1 kpl Tampereen Tuomiokirkosta).
Vesper-Jumalanpalveluksia radioitiin 3.
Kuorolaulua esitettiin 9 kertaa.

 

Vuosikirja 1927

 

”Yhtiön ohjelmanjärjestäjänä ja ensimmäisenä kuuluttajana toimi vuoden alussa oopperalaulaja Alexis af Enehjelm ja toisena kuuluttajana herra Markus Rautio. Herra Enehjelmin erottua toimestaan valittiin ohjelmanjärjestäjäksi maaliskuun 1 päivästä alkaen fil. maisteri Erkki Kivijärvi. Maisteri Kivijärven tehtäviin kuului samalla toisen kuuluttajan tehtävien hoitaminen siihen asti, kunnes yhtiö ryhtyy julkaisemaan omaa radiolehteä, jonka lehden toimittajan toimi kuuluu ohjelmanjärjestäjän tehtäviin. Samalla otettiin yhtiön ensimmäiseksi kuuluttajaksi herra Markus Rautio. Yhtiön radiolehden alettua ilmestyä syyskuussa on toisen kuuluttajan tehtäviä hoitanut yhtiön konttoripäällikkö Einar Sundström.”

Ohjelmanjärjestäjän laatima ja johtokunnan hyväksymä ehdotus eri viikkopäivien ohjelmien kokoonpanoon nähden syksystä 1927 lähtien. Klikkaa kuva isommaksi.
Ohjelmanjärjestäjän laatima ja johtokunnan hyväksymä ehdotus eri viikkopäivien ohjelmien kokoonpanoon nähden syksystä 1927 lähtien. Klikkaa kuva isommaksi.

Uusi radioasema Helsinkiin ja oma lehti. ”Lokakuun 24 p:nä pidetyssä kokouksessa päätti johtokunta kääntyä Valtioneuvoston puoleen pyynnöllä, että valtio ryhtyisi toimenpiteisiin Katajanokalla sijaitsevan lähetysaseman kuntoonlaittamiseksi Puolustusministeriön teknillisen osaston laatiman kustannuslaskelman mukaisesti, jolloin yhtiö on valmis ottamaan osaa korjauskustannuksiin korkeintaan 50.000 mk:lla. — Tämä pyyntö johti kuitenkin vasta v. 1928 myönteiseen tulokseen.”

”Omien radiolehtien julkaisemisesta on niinikään keskusteltu monessa kokouksessa. Lehtien (»Yleisradio» ja »Rundradion») ensimmäinen numero ilmestyi syyskuun 5 p:nä.”

Yleisradio muuttaa Helsingin Aleksanterinkadulle.Koska yhtiön studio- ja konttorihuoneisto yhtiön toiminnan laajentuessa osoittautuivat liian pieneksi, vuokrattiin yhtiölle uusi huoneisto kesäkuun alusta Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin talossa, Aleksanterinkatu 46. Huoneiston sisustus-suunnitelman laatiminen ja sisustamistöiden valvominen jätettiin arkkitehti Hanna-Lisa Kallialan tehtäväksi.”

”Ohjelmalähetyksiä on tapahtunut arki-iltoina klo 18.00 – 22.00 ja sunnuntai-iltoina klo 17.00 – 22.00. Arkipäivinä on lisäksi ollut aamupäiväohjelmaa klo 12.00 – 13.00; sunnuntaiaamupäivin on radioitu suomalainen ja ruotsalainen jumalanpalvelus. Kesäaikana on iltapäiväohjelmaan kuulunut ainoastaan musiikkiesityksiä, osaksi studiosta ja osaksi ravintola Kappelista.”

Ohjelmien laadun valaisemiseksi esitettäkööt seuraavat tilastolliset tiedot:

Esitelmiä pidettiin kaikkiaan 570.
Pakinoita oli 58.
Lausuntaesitysten lukumäärä oli 71.
Lastenohjelmia oli 124.
Näytelmiä esitettiin 33.
Laulajataria esiintyi 157.
Laulajia esiintyi 77.
Kuorolaulua oli 26 kertaa.
Instrumentalisooloja oli 157
Sinfoniakonsertteja radioitiin 15.
Oopperaesityksiä radioitiin 13.
Eduskunnan istuntoja radioitiin 2.
Englanninkielen oppitunteja oli 39
Jumalanpalveluksia radioitiin 120.
Vespereitä radioitiin 3.

 

Vuosikirja 1928

 

Lahden radioaseman kuuntelukartta vuodelta 1928. Klikkaa kuva isommaksi.
Lahden radioaseman kuuntelukartta vuodelta 1928. Klikkaa kuva isommaksi.

Tärkein tapahtuma maamme yleisradiotoiminnassa v. 1928 oli Lahden suuraseman valmistuminen huhtikuussa 1928. Lahden asema, joka on valtion rakennuttama ja valtion omistama, on saksalaisen »Telefunken»-yhtiön valmistama. Aseman antenniteho oli vuonna 1928 noin 25 kilowattia, mutta asema rakennettiin alunperin siten, että tehon korottaminen n. 40 kilowattiin käy päinsä suuremmitta kustannuksitta. Vuoden varrella onkin eduskunta myöntänyt tähän tehonkoroitukseen tarvittavan lisämäärärahan ja valtio on tehnyt Telefunken-yhtiön kanssa sopimuksen kyseessäolevasta tehonkoroituksesta. Aseman kilojaksoluku sekunnissa on ollut 197 ja aaltopituus siis 1522.8 metriä.

”Valtion ja O.Y- Suomen Yleisradion, välisen sopimuksen nojalla on yhtiö saanut käyttää Lahden asemaa ohjelmalähetyksissään. Lisäksi ovat yhtiön ohjelmia lähettäneet samat paikallisasemat kuin edellisenäkin vuonna, nimittäin Helsingin, Tampereen, Porin, Turun, Viipurin ja osittain Pietarsaaren paikallisasemat. Ennen Lahden aseman valmistumista, välitti lisäksi Mikkelin paikallisasema yhtiön ohjelmia. Yleisradion ohjelmien lisäksi ovat nämä paikallisasemat lähettäneet jossakin määrin omia ohjelmia, pääasiallisesti jumalanpalveluksia. Pietarsaaren asema on lähettänyt etupäässä ruotsalaisten asemien ohjelmia. Helsingin paikallisaseman omistaa Puolustusministeriö, jota vastoin muut paikallisasemat ovat paikallisten radioyhdistysten omaisuutta.”

Näiden paikallisasemien kilojaksoluvut sekunnissa, aaltopituudet ja antennitehot ovat seuraavat.

Yleisradion radioasemien sijaintipaikka, taajuus ja aallonpituus vuonna 1928
Yleisradion radioasemien sijaintipaikka, taajuus ja aallonpituus vuonna 1928

Suomen radioverkkoa kaipaa kehittämistä.  ”Vuoden varrella saatu kokemus on osoittanut toisaalta, että Lahden suurasema ja edellämainitut paikallisasemat eivät riitä tyydyttämään radiokuuntelijain tarpeita, vaan että maamme radioverkostoa on vielä edelleen kehitettävä, ja toisaalta, että maassamme mielenkiinto yleisradiotoimintaa kohtaan on siksi suuri, että varmastikin voidaan olettaa uusien asemien perustamiseen käytettyjen varojen tulevan korvatuiksi lisääntyneiden kuuntelumaksujen kautta, kääntyi yhtiö vuoden varrella kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön puoleen pyynnöllä, että ministeriö hankkisi selvityksen siitä, mitä suuntaviivoja uusia asemia suunniteltaessa ja perustettaessa olisi noudatettava.”

Ohjelmavaihto Pohjoismaiden välillä käynnistyy.Vuoden loppupäivinä valmistunut Suomen ja Ruotsin välinen puhelinkaapeli aiheutti suunnitteluja pohjoismaisesta ohjelmanvaihdosta. Kysymystä käsiteltiin joulukuun alkupäivinä 1928 Tukholmassa pidetyssä pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden ja Norden-yhdistysten edustajain kokouksessa. Ohjelmanvaihto aloitettiin kuitenkin vasta vuonna 1929.”

 

Vuosikirja 1929

 

”Huhtikuussa Prahassa pidetyn kansainvälisen radiokonferenssin tehtyä useita huomattavia muutoksia eri maille kuuluviin aaltopituuksiin nähden, muutettiin asemien kilojaksoluvut ja aaltopituudet heinäkuun 1 p:stä 1929 alkaen.”

Yleisradion radioasemat vuonna 1929
Yleisradion radioasemien sijaintipaikka, taajuus ja aallonpituus vuonna 1929

Kuopion radioasema. ”Syyskuusta 1928 lähtien on lisäksi toiminut Kuopion radioasema, jonka kilojaksoluku sekunnissa on 1382, aaltopituus 217 m. ja antenniteho 0.08 kw. Valtio omistaa Lahden ja Helsingin asemat, joista edellinen on posti- ja lennätinhallituksen ja jälkimmäinen puolustusministeriön hallussa; muut asemat ovat paikallisten radioyhdistysten omaisuutta.”

”Vuoden varrella on posti- ja lennätinhallitus ryhtynyt rakennuttamaan Helsinkiin uutta lähetysasemaa. Asema on tilattu Standard Telephones and Cables, Ltd-yhtiöltä ja tulee sen antenniteho olemaan 10 kw. Asema valmistuu maaliskuussa 1930.”

 

Säännöllinen lähetysaika

Kaikkia ei voi miellyttää. Kuuntelijapalautetta vuodelta 1927.
Kaikkia ei voi miellyttää. Kuuntelijapalautetta vuodelta 1927.

”Päiväohjelmaa: Arkisin klo 12.00—13.10; sunnuntaisin suomalainen jumalanpalvelus klo 9.00 tai 10.00, ruotsalainen jumalanpalvelus klo 13.00 ja näiden välillä muuta ohjelmaa, sekä syksystä alkaen lisäksi ennen Suomalaista jumalanpalvelusta aamu voimistelua tuntia suomeksi ja (joulukuussa) 1/2 ”tuntia ruotsiksi, sekä kansankonsertti klo 14.30.

Iltaohjelmaa : Talvikautena (1.1 – 31.5. ja 1.9 -31.12) klo 18.00 – 22.00 ja kesäkautena ( 1.6 – 31.8) klo 19.00—23.00; lauantaisin ja sunnuntaisin on lähetys kuitenkin aloitettu tuntia aikaisemmin.
Talvikautena on lisäksi lauantai-iltaisin lähetetty ravintolasta tanssimusiikkia klo 24:ään asti.

Lähetyskieli. 1.1 -15.9  lähetettiin Lahden aseman kautta suomenkielistä ohjelmaa kaikkina muina päivinä paitsi perjantaisin, jolloin lähetys oli ruotsinkielinen; Helsingin aseman kautta lähetettiin suomenkielistä ohjelmaa sunnuntaisin, maanantaisin, keskiviikkosin, torstaisin ja lauantaisin, ruotsinkielistä tiistaisin ja perjantaisin.”

 

Kansainvälinen ohjelmanvaihto

”Uudenvuodenpäivänä lähettivät Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska yhteisen ohjelman, jossa kunkin maan osalle oli varattu 1/2 tuntia; puhujina esiintyivät kaikki neljä pääministeriä.

Helmikuun 5 p:nä 1929 lähetettiin Suomesta käsin Runeberg-ohjelma Ruotsiin. Maaliskuussa radioitiin selostus Wasa-hiihdosta Ruotsissa, kruununprinssi Olavin ja prinsessa Märtan vihkiäiset Oslosta sekä pitkänäperjantaina Parcifal-esitys Tukholmasta ja pääsiäisyönä kreikkalaiskatolinen jumalanpalvelus Tallinnasta. Kesäkuussa radioitiin Kööpenhaminasta pohjoismaisen kuoroliiton kaksi konserttia ja elokuussa Armas Järnefeltin 60-vuotispäivänä Don Juan-juhlanäytäntö Tukholmassa. Syyskuussa radioitiin kansainliiton avajaisistunto Genevestä ja lokakuussa, jolloin oli kansainvälinen norjalainen ilta, otettiin iltaohjelma Oslosta. Joulukuussa lähetettiin Suomesta käsin Tallinnaan Suomalaisen Oopperan Mignon-esitys.”

 

Lähteet:

  • Radio-lehdet 1924 – 1928,
    https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/912077?page=1
    Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Langaton: yleistajuinen radiolehti, vuosikerta 1928
    https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/903874?page=1
    Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Yleisradio : viikottain ilmestyvä ohjelmalehti, vuosikerta 1929
    https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/908491?page=1
    Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Yleisradion vuosikirjat 1926 – 1930