Suomen radiohistoriaa vuosilta 1940 – 1945

1940-luvun alkupuoli on Suomen Yleisradiolle varsin tapahtumarikas. Radio oli mukana jälleenrakennuksessa, keräyksissä mutta myös sotatoimissa. Talvi- ja jatkosodassa radio tiedotti, oli rintamalla ja antoi suuntaa lentokoneille. Radiolähetinputkien huono saatavuus vaikutti lähetysaikoihin. Veden vähyys koskissa ja sen myötä huonolaatuinen sähkö sekä asemiin kohdistuneet pommitukset aiheuttavat lähetyskatkoja. Kävi jopa niinkin, että saksalainen lentokone katkaisi Pietarsaaren aseman antennin..

Vuosikirja 1940

 

Suomen Yleisradion ohjelmatoiminta oli koko vuoden 1940 tavallisuudesta poikkeavaa. Maaliskuun puolivälin tienoille saakka sen suunnan ja laadun määräsi käynnissä oleva sota. Mitä pitemmälle sotamme jatkui, sitä tärkeämmäksi osoittautui yleisradion merkitys niinhyvin uutisten ja tiedoitusten nopeana ja luotettavana levittäjänä yli koko maan kuin kansan puolustustahdon ylläpitäjänä­kin. Yleisradio joutui myöskin maaliskuun 13 p:nä ensimmäisenä tiedoittamaan Suomen kansalle Moskovassa solmitun raskaan rauhan. Tiedonannon esitti silloinen ulkoasiainministeri Väinö Tanner.

Rauhanteon jälkeen Yleisradio katsoi tärkeimmäksi tehtäväkseen sen laajan jälleenrakennustyön kaikinpuolisen tukemisen, johon maassa heti oli käyty käsiksi. Kaikkein keskeisin oli tällöin siirtoväkikysymys, joka luovutettujen alueiden väestön siirryttyä kokonaan pois kotiseuduiltaan oli sodanaikaiseen verrattuna saanut toisen, paljon vakavamman luonteen. »Maan Turvan» hoitamat jokapäiväiset siirtoväen ohjelmat jatkuivat touko— kesäkuun taitteeseen, minkä jälkeen yhdessä Siirtoväen Huollon Keskuksen kanssa ryhdyttiin järjestämään joka sunnuntai-iltapäivä »Siirtoväen päivänkysymyksiä»-nimisiä ohjelmia siirtoväkeä koskevien puhtaasti käytännöllisten kysymysten käsittelyä varten.”

Lahden radioasemaan radiomäellä osui pommi 12. tammikuuta 1940, jolloin se vaikeni kymmeneksi päiväksi. Lahden radioasema oli suojattu selluloosapaalella, mutta sirpalepommi meni lähetinsaliin. Kuva SA-kuva.
Lahden radioasemaan radiomäellä osui pommi 12. tammikuuta 1940, jolloin se vaikeni kymmeneksi päiväksi. Lahden radioasema oli suojattu selluloosapaalella, mutta sirpalepommi meni lähetinsaliin. Kuva SA-kuva

”Sotainvaliidien sekä kaatuneiden perheitten avustamistyötä Yleisradio joutui suoranaisemminkin palvelemaan. Radiokuuntelijoitten keskuudessa järjestettiin nimittäin näihin tarkoituksiin kolme eri keräystä, joista jokainen tapahtui määrätyn lähetyksen yhteydessä eräänlaisen vapaaehtoisen »kuuntelumaksun» muodossa; käytännöllisen keräystyön suorittivat pääasiassa suojeluskunta- jä Lotta Svärd-järjestot. Ne radiolähetykset, joihin keräykset liittyivät, olivat sodan aikana suoritettu Ruotsin— Suomen jääpallomaaottelu Tukholmassa n . II, kaatuneiden urheilijain muistokilpailut Helsingissä 20— 22. VII sekä vuosien 1939— 1940 sodan alkamispäivän muistokonsertti 30. XI. Keräykset tuottivat yhteensä n. 12 miljoonaa markkaa. On syytä mainita, että puheenaolleen Tukholman jääpallo-ottelun sekä Oslossa muutamia päiviä myöhemmin suoritetun samanlaisen kilpailun yhteydessä järjestettiin myöskin Ruotsissa ja Norjassa keräys Suomen puolustuksen hyväksi; sen tulos oli n. 6,2 miljoonaa markkaa, mikä summa ei sisälly edellämainittuihin lukuihin.”

Vuoden lopulla Yleisradio yhdessä Suomen Huollon, Suomen Radiotehtailijoitten ja Radiokauppiaiden Liiton, Radiovähittäiskauppiasliiton ja Sähköliikkeiden Liiton kanssa oli mukana järjestämässä radiovastaanottimien keräystä siirtoväelle.

Merimiehiä varten ryhdyttiin marraskuulla kerta viikossa järjestämään »Tervehdys merille ja satamiin»-nimisiä myöhäisohjelmia, joista on muodostunut tärkeä yhdysside toisaalta kotimaan ja omaisten, toisaalta merillä vaaranalaisissa oloissa liikkuvien merimiesten välille. Ohjelmat, jotka sisältävät omaisten tervehdyksiä ja lyhyen katsauksen kotimaan oloihin ja tapahtumiin sekä musiikkia, lähetettiin aluksi vain lyhytaaltoteitse, mutta vuoden vaihteen tienoilla niitä ryhdyttiin radioimaan myös Lahden, Turun ja Helsingin asemien kautta.

Paikallisohjelmia ryhdyttiin v. 1940 lähettämään vasta syyskuun puolivälistä; omia jumalanpalveluksia paikallisasemat olivat kuitenkin lähettäneet toukokuusta alkaen. Paikallisohjelmia radioivat säännöllisesti, joskin eri suuressa määrin Joensuun, Kuopion, Oulun, Pietarsaaren, Tampereen ja Vaasan asemat. Paikallisohjelmien merkitys paikallisten sivistyspyrintöjen elvyttäjinä ja kuuntelijoiden lähentäjinä omaan kotiseutuun on ajan mittaan käynyt yhä selvemmäksi.”

Suomen yleisradioasemat 31.12.1940
Suomen yleisradioasemat 31.12.1940

Sodan johdosta yhtiö menetti Viipurin ja Sortavalan yleisradioasemat. Viipurin asema lähetti viimeisen kerran 15. II, jolloin aseman koneistoa ryhdyttiin siirtämään sisämaahan. Sortavalan asema oli jo vuoden alussa siirretty pois kaupungista. Näitä asemia korvaamaan rakennettiin Lappeenrantaan 1 kW:n tehoinen yleisradioasema, joka aloitti lähetyksensä 21. III entisellä Viipurin aseman aaltopituudella 569 m. Samalla aaltopituudella toimi myös Kuopion yleisradioasema, jonka teho koroitettiin 14. IX. 20 kilowatiksi.”

Yleisradiostudiot

Helsinki. ”Päästudiossa suoritettiin v. 1940 joukko huomattavia uudistustöitä. Suuri orkesteristudio rakennettiin akustisesti kokonaan uudestaan, sillä se ei enää täyttänyt orkesteristudiolle asetettavia vaatimuksia. Nykyisin vaaditaan hyvältä studiolta, että sen jälkikaiunta-aika on eri korkuisilla äänillä suunnilleen sama tai matalilla äänillä hiukan nouseva.

Äänitysosastoa laajennettiin huomattavasti. Aikaisemmin oli äänitysosaston käytettävissä vain yksi levytys- ja yksi toisto- ja studiohuone. Äänitysosastoa täydennettiin nyt siten, että se käsitti vuoden lopussa ajanmukaisen puhestudion, 3 magnetofonihuonetta sekä yhden toisto- ja studiohuoneen. Yhdessä magnetofonihuoneessa sijaitsivat levyjen leikkauslaitteet. Myöskin äänitysosaston kytkentää muutettiin ja täydennettiin. Korjauksen jälkeen äänitysosasto voi lähettää ohjelmaa suoraan eri asemille tarvitsematta käyttää tarkkailuja tai vahvistinhuonetta välittäjänä. Uudessa äänitysosastossa otettiin käytäntöön 6 kpl. Olympiakisojen radiointia varten hankittuja magnetofoneja. Magnetofonien ansiosta äänitysosaston käyttö kasvoi lähes kolminkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna.”

Turku. ”Turun studiota laajennettiin v. 1940. Suuraseman valmistuttua Turkuun pidettiin tarpeellisena ajanmukaistuttaa myös sikäläinen studio. Sinne hankittiin lisää 3 huonetta, samalla kun suurta studiosalia laajennettiin. Studion laajennustöiden loppuunsaattaminen jäi kuitenkin v:n 1941 puolelle.”

Viipuri ja Sortavala. ”Rauhanteossa yhtiö menetti Viipurin studion, joka oli suurin ja täydellisin maaseutustudioista, sekä Sortavalan aivan uudenaikaisesti sisustetun studion, jota ei oltu ehditty vielä kunnolla ottaa käytäntöönkään.”

Vuonna 1940 suunniteltiin uusien studioiden rakentamista Lappeenrantaan ja Mikkeliin, mutta asian ratkaisu jäi seuraa vaan vuoteen. Täällä tietoa Yleisradion lyhytaaltolähettimistä ja lyhytaaltolähetyksistä.

 

Vuosikirja 1941

 

Suomen Yleisradion ohjelmatoiminnan perusluonteen määräsivät vuonna 1941 osittain talvisodan jälkiseuraukset, osittain se uusi sota, johon maamme vuoden puolivälin tienoilla joutui. 

Samoinkuin välittömästi talvisodan jälkeen oli ollut asianlaita, kiinnitettiin edelleenkin erityistä huomiota vaikeaan siirtoväkikysymykseen mm. jatkamalla yhteistoiminnassa Siirtoväen Huollon Keskuksen kanssa jokasunnuntaisia »Siirtoväen päivänkysymyksiä»-ohjelmia, seuraamalla siirtoväen ponnisteluja uusissa olosuhteissa — niinpä jatkuivat selostuskäynnit »Radion karjalaisperheen» luona sekä järjestämällä lukuisasti Karjala-aiheisia ohjelmia, joiden tehtä­vänä toisaalta oli luoda maassa entistä parempaa ymmärtämystä siirtoväen asemaa kohtaan, toisaalta herättää siirtoväessä itsessään elämänuskoa ja halua työskennellä yhteisen isänmaan hyväksi.

»Karjalan tuntien» järjestämistä varten asetettiin keväällä erityinen ohjelmalautakuntakin, jossa karjalaisten eri piirit olivat edustettuina. Myöskin eri puolilla maata vilkkaasti toimivat Karjala-kerhot saivat tilaisuuden järjestää radioon omia ohjelmiaan.  Karjalan vapautus muutti tietysti kokonaan Karjalaa koskevien radioesitysten luonteen. Vapautettujen paikkakuntien tilaa kuvattiin Puolustusvoimain ohjelmissa nimenomaan muualla Suomessa oleskelevia paikkakuntalaisia silmällä­ pitäen; erityisesti mainittakoon tässä kohden TK-selostajan ääniautolla suorittama kiertomatka pitkin vihollisen juuri jättämän raunioituneen Viipurin katuja.

Tasavallan presidentti Risto Ryti piti kansalle vakavahenkisen radiopuheen. Kuvattu 26.6.1941. Kuva SA-kuva.

Sodan syttyminen kesäkuun loppupuolella asetti Suomen Yleisradion ohjelmatoiminnan luonnollisestikin aivan uusien tehtävien eteen. Sensijaan että edellisenä työkautena sisäinen jälleenrakennustyö oli ollut kysymyksistä keskeisin, tuli nyt tärkeimmäksi sodan saattaminen kansakunnan yhteisen ponnistuksen avulla voitokkaaseen loppuun. Kaikissa suhteissa merkittäväksi muodostui Tasavallan Presidentin 26. VI pitämä radiopuhe, jossa hän paljasti Neuvostoliiton maamme itsenäisyyttä ja koskemattomuutta vastaan Moskovan rauhan jälkeen tähdätyn toiminnan ja ilmoitti Suomen nyt käyvän uuteen puolustussotaan turvatakseen itselleen onnellisen ja rauhallisen tulevaisuuden.

Ennen uuden sodan syttymistä Suomen Yleisradion päivittäinen lähetysaika oli klo 6.15— 9.10, 11.00— 13.15 sekä 16.57 (16.40) — 23.13. Viimeiset kolme neljännestuntia olivat yleensä äänilevymusiikkia. Sota aiheutti huomattavaa ohjelman lisääntymistä, niin että loppuvuodesta asemilla oli päivittäin vain yksi noin kolmen tunnin tauko iltapäivisin. Loppuillan äänilevykonsertin sijalle tulivat venäjän- ja vironkieliset tiedoitusohjelmat. Lyhytaaltoasemien kautta lähetettiin ajoittain yli 9 tuntia vuorokaudessa vieraskielisiä tiedoituslähetyksiä.

Myöskin ulkomailta radioitujen lähetysten määrä nousi edellisestä vuodesta. Tällaisia lähetyksiä oli v. 1941 34 kpl (sekä lisäksi yli 300 saksalaisten uutisten äänitystä Berliinistä). Toisin kuin aikaisemmin useimmat lähetykset — 19 kpl — tällä kertaa tulivat Saksasta. Niistä oli runsas kolmannes musiikkiohjelmia ja saman verran poliittisluontoisia lähetyksiä (mm. viisi valtakunnankansleri Hitlerin puhetta), loput pääasiassa selostuksia Garmisch-Partenkirchenin kansainvälisistä talviurheilujuhlista.

Maaseudulta tulleiden lähetysten määrä sodasta huolimatta pääsi kohoamaan lähes talvisotaa edeltäneen ajan tasalle. Paikallinen ohjelmatoiminta laajeni v:n 1941 aikana huomattavasti, kun Turun sekä Porin yleisradioasemat, jotka siihen saakka säännöllisesti olivat lähettäneet vain paikallisen jumalanpalveluksen, tammikuussa aloittivat vakinaiset paikallisohjelmansa. Turun paikallisohjelmat ovat sekä suomen- että ruotsinkielisiä, Porin yksinomaan suomenkielisiä. Samoihin aikoihin ryhdyttiin myös Pietarsaaren aseman kautta lähettämään 2— 3 kertaa kuussa suomenkielisiä paikallisohjelmia. Tämän toimenpiteen jälkeen kaikki muut yleisradioasemat paitsi Lahti ja Helsinki sekä vain osan vuotta toiminnassa ollut Lappeenranta lähettivät yleisohjelman ohella omia paikallisohjelmia. Ne ovat Turussa, Vaasassa ja Pietarsaaressa sekä suomen- että
ruotsinkielisiä, muualla vain suomenkielisiä.”

Yleisradioasemat

Suomen yleisradioasemat 31.12.1941
Suomen yleisradioasemat 31.12.1941

Helsinki. ”Helsingin yleisradioasema lähetti koko vuoden 10 kW:n teholla, ja sen aaltopituus oli 1420 kj/s (211 m). Lähettimessä suoritettujen korjausten johdosta parantui äänen laatu huomattavasti ja lähetyksiä haitannut pohjasuhina hävisi kokonaan. Helsingin yleisradioaseman toinen lähetin, joka varsinaisesti kuului lyhytaaltolähettimiin, mutta jota Helsingissä paljon paikallisasemana kuunneltiin, toimi koko vuoden 6120 kj/s (49,02 m) aaltopituudella. Lähettimen teho oli vuoden alussa vain 0,25 kW. 22. III saatiin Turusta uusi lähetin, jolloin aseman teho voitiin nostaa 1 kW:iin. Vanha lähetin siirrettiin Poriin varalähettimeksi. Asema lähetti pääasiallisesti Lahden ohjelmat.”

Joensuu. ”Asema toimi koko vuoden 1 kW:n tehoisena. Aseman aaltopituus oli 310 kj/s (968 m) 13. IX saakka, jolloin aalloksi otettiin 271 kj/s (1107 m). Kun oli esitetty valituksia siitä, että Joensuun yleisradioasema, jonka aaltopituus oli varsinaisen yleisradioaaltoalueen ulkopuolella, häiritsi laivojen radioliikennettä, ryhdyttiin suunnittelemaan asemalle suunta-antennia, joka säteilisi tehoa pääasiallisesti itään ja pohjoiseen. Suunta-antennin rakentamista varten pyydettiin Joensuun kaupungilta tarvittavat luvat, mutta sodan tähden lykkääntyi antennin rakentaminen.”

Kuopio. ”Kuopion yleisradioasema lähetti koko vuoden entisellä aaltopituudellaan 527 kj/s (569 m), ja sen teho oli 20 kW. Edellisen vuoden lopulla hallintoneuvosto oli tehnyt päätöksen uuden aseman rakentamisesta Savoon. Uutta asemaa ryhdyttiin heti kiireellisesti rakentamaan. 28. II allekirjoitettiin sopimus Mannerin Konepajan kanssa rautamaston rakentamisesta Savon uudelle radioasemalle. Rautamastoon tarvittavat jalka- ja tuki-eristimet tilattiin Amerikasta. Asemarakennuksen rakentamisesta tehtiin urakkasopimus 8. IV rakennusmestari Lenni Louhoksen kanssa. Varsinaiset radiolaitteet uutta asemaa varten rakennetaan yhtiön omassa työpajassa Helsingissä.

Uuden aseman rakennustyöt, jotka olivat jo päässeet hyvänä vauhtiin, oli pakko keskeyttää sodan puhjettua. Rakennusmestari Louhoksen kanssa tehty urakkasopimus peruutettiin sopimuksen force majeure-kohdan perusteella 11. IX. Mastoa varten Amerikasta tilattuja eristimiä ei saatu Suomeen kuljetetuiksi, vaikka eristimet olivat valmiina tehtaalla. Yhtiön työpajalla Helsingissä taas tärkeät sotilaalliset työt keskeyttivät uuden lähettimen rakentamisen.”

Lahti. ”Lahden yleisradioasema toimi koko vuoden entisellä aaltopituudella 166 kj/s (1807 m). Aseman antenniteho oli 150 kW. Radioaseman työpajassa rakennettiin jatkuvasti uusia radiolaitteita. Elokuussa ryhdyttiin työpajassa rakentamaan uutta keskipitkällä aaltoalueella toimivaa 15 kW:n tehoista yleisradioasemaa Itä-Suomea varten. Rakennustyöt edistyivät vuoden loppuun mennessä verraten pitkälle. Työpajassa rakennettiin myös lyhytaaltolähettimiä.”

Lappeenranta. ”Lappeenrannassa toimi 1 kW:n tehoinen yleisradioasema 527 kj/s (569 m) aallolla sodan alkuun saakka. Viimeisen kerran asema lähetti 30. VI. Sen jälkeen asema sijoitettiin autoon ja se toimi liikkuvana asemana eri paikkakunnilla, käyttäen eri aaltopituuksia. Lähetin sijoitettiin 25. X Sortavalaan, missä yleisradioaseman rakennus ja masto olivat sodassa säilyneet eheinä. Lähetin saatiin asennetuksi paikoilleen ja asemalle tuleva sähkölinja kunnostetuksi 13. XI mennessä, jolloin Sortavalan asema jälleen aloitti lähetyksensä. Asema viritettiin 620 kj/s (484 m) aaltopituudelle.”

Oulu. ”Radioasema lähetti koko vuoden 433 kj/s (693 m) aaltopituudella ja 10 kW:n teholla. Kevättalvella suoritettiin joukko kenttävoimakkuusmittauksia edellisen vuoden lopulla valmistuneen suunta-antennin vaikutuksen tutkimiseksi. Suunta-antennilla todet-
tiin olevan jonkin verran suuntausvaikutusta, mutta heijastaja-antennin pienuuden tähden suuntaus ei ollut kovin tehokasta.”

Pietarsaari. ”Pietarsaaren radioasema toimi koko vuoden entisellä aaltopituudella 1500 kj/s (200 m) ja entisellä teholla 0.5 kW. Ohjelmansa radioasema sai suureksi osaksi releoimalla Lahden ja Vaasan radioasemia. Vain iltaisin lähetettiin ohjelma lankateitse Vaasasta.”

Pori. ”Paikallisasema toimi koko vuoden 1429 kj/s (210 m) aaltopituudella. Asemalla käytettiin kaikkiaan kolmea eri lähetintä.  12 .VIII saakka oli toiminnassa edellisenä vuonna asennettu 1 kW:n lähetin. Kun se oli siirrettävä asemalta pois, sijoitettiin sinne yhtiön työpajassa Helsingissä rakennettu noin 0.2 kW:n lähetin. Tämä toimi 9. X saakka, jolloin asemalla ollut muihin tarkoituksiin käytetty 0.25 kW:n tehoinen lähetin viritettiin paikallisaseman aallolle ja otettiin käytäntöön paikallislähettimenä. Tämän lähettimen aalto oli vakavampi kuin aikaisemmin liikkuvaksi asemaksi rakennetun lähetti-
men aalto.”

 

Vuosikirja 1942

 

Pikalevyjen äänityslaite (kaiverruslaite). Kuva Yle Arkisto / Flickr

”Vuosi 1942 oli maassamme kokonaisuudessaan sotavuosi. Tämä seikka määräsi ymmärrettävästi tärkeältä osalta Yleisradion ohjelmatoiminnan suunnan, siitä huolimatta, että tietoisena pyrkimyksenä oli säilyttää ohjelmisto mahdollisimman rauhanomaisena.

Radion merkitys nimenomaan sodan poikkeuksellisissa oloissa koko kansakunnan kokoojana kävi erittäin havainnollisella tavalla ilmi Suomen itsenäisyyden 25-vuotispäivänä 6. XII, kun tämän suuren juhlapäivän pääjuhla, jossa mm. Tasavallan Presidentti puhui, järjestettiin yksinomaan radiossa tapahtuvaksi. Selvää on myös, että Suomen Marsalkan 75-vuotispäivä 4. VI juuri radion avulla saattoi muodostua koko Suomen kansan yhteiseksi juhlaksi.

Radiolla olikin tilaisuus välittää kuuntelijoilleen täydellinen kuvaus syntymäpäiväjuhlallisuuksista Itä-Suomesta; sitäpaitsi päivän radio-ohjelmakokonaisuudessaan varhaisesta aamusta lähtien oli järjestetty kunnianosoitukseksi Suomen Marsalkalle. Ohjelman pääpuheet samoinkuin päivän ohjelma painatettiin sittemmin ja lähetettiin kauniina adressina Marsalkalle Päämajaan.

Radion suuri teho tuli vuoden varrella esiin myös Suomen lasten radiokeräyksessä sotaorpojen hyväksi. Jo keväällä 1941 oli Suomen Yleisradion aloitteesta muodostettu Sotakummilasten Radiokeräystoimikunta, johon Yleisradion edustajien lisäksi kuuluivat Mannerheim-liiton Sotakummivaliokunnan sekä Suomen Kansakoulunopettajani Liiton ja Finlands Svenska Folkskollärareförbundinedustajat. Keräys tapahtui lippaitten avulla, joita loppuvuodesta 1941 lähetettiin opettajien (sekä kansakoulunopettajien että oppikoulun alaluokkien ja valmistavien koulujen opettajien) välityksellä lähes 250.000 kappaletta lapsille jaettaviksi. Hanke sai alusta alkaen osakseen innokasta kannatusta nuoren väen taholta, ja kun keräys päättyi, oli sen avulla saatu kokoon odottamattoman suuri summa, mk 4.008.373: 55, minkä rahamäärän keräystoimikunta »Suomen lasten sotaorporahastona» keväällä 1942 luovutti Mannerheim-liiton Sotakummivaliokunnalle.”

Teknillinen toiminta. ”Yleisradioasemamme toimivat v. 1942 sodasta huolimatta miltei yhtä säännöllisesti kuin rauhan aikana. Tosin yleisradioasemien huolto vaikeutui, kun ulkomailta ei voitu saada tarveaineita ja kun entiset varastot alkoivat loppua. Mm. uusia radioputkia saatiin radioasemille hankituksi vain aivan mitätön määrä. Veden vähyys koskissamme aiheutti jatkuvaa sähkö­energian puutetta.

Yleisradioasemista Lahden suurasema ja varsinaiset lyhytaaltoasemat saivat kaikki ohjelmansa lankateitse Posti- ja lennätinlaitoksen kaukopuhelinverkoston välityksellä. Helsingin yleisradioasemalle taas oli oma ohjelmakaapeli. Muut yleisradioasemat ottivat päiväohjelmansa yleensä releoimalla Lahden asemaa ja vain iltaohjelmat lähetettiin maaseutuasemille Posti- ja lennätinlaitoksen kaukopuhelinverkoston välityksellä. Radio-ohjelmien siirtoon käytettäville puhelinlinjoille on asetettava paljon suuremmat vaatimukset kuin tavallisille kaukopuhelinlinjoille, Ohjelmalinjoiksi kelpaavat vain sellaiset linjat, jotka läpäisevät vähintään jaksolukualueen 50—5000 j/s ja joiden ylikuulumisvaimennus on tarpeeksi suuri.”

Yleisradioasemat

Helsinki. ”Helsingin yleisradioasema lähetti koko vuoden 10 kW:n teholla ja sen aaltopituus oli 1420 kj/s (211 m). Sota ei sanottavammin häirinnyt radioaseman toimintaa. Pommitusvaaran johdosta oli lähetys keskeytettävä vain viisi kertaa; keskeytysten yhteenlaskettu aika oli 3 t. 32 min. Lähetin tutkittiin perusteellisesti 24. IV, jolloin mittaukset osoittivat lähettimen olevan vielä hyvässä kunnossa.”

Joensuu. ”Asema toimi koko vuoden 1 kW:n tehoisena ja 271 kj/s (1107 m) aaltopituudella. Sota ei häirinnyt radioaseman toimintaa. Asema antoi 12. X I lähtien ilta- ja myöhäisuutiset lankateitse Äänislinnan radioasemalle.”

Kuopio. ”Kuopion yleisradioasema lähetti koko vuoden entisellä aaltopituudella 527 kj/s (569 m) ja sen teho oli 20 kW. Sota ei häirinnyt aseman toimintaa.”

Savon uuden yleisradioaseman rakennustöitä jatkettiin, vaikka tarve-aineiden ja työvoiman saanti oli kovin vaikeata. Asemarakennus valmistui 1. X- sekä antennihuone 10. X. Kun antennimastoon tilattuja jalka- ja tuki-eristimiä ei voitu saada Amerikasta, tilattiin uudet eristimet Saksasta ja ne saapuivat 10. XI. Eristimien hankinnan viipymisen tähden siirtyi antennimaston nostaminen seuraavaan vuoteen. Samoin oli siirrettävä seuraavaan vuoteen lähetinkoneiston asennustyöt sekä ohjelmakaapelien rakentaminen.”

Aunuksen Radion päällikkö Pekka Tiilikainen haastattelee Simeonia. Kuva SA-kuva.

Lahti. ”Lahden suurasema toimi koko vuoden 166 kj/s (1807 m) aaltopituudella. Aseman antenniteho oli 150 kW. Sota ei sanottavasti häirinnyt aseman lähetyksiä. Vain neljä kertaa oli lähetys keskeytettävä sodan aiheuttamista syistä ja oli keskeytysten yhteenlaskettu aika vain 2 t. 2 min. Aseman käyttövarmuus on edelleen ollut varsin hyvä, vaikka uusien osien saanti on jo usean vuoden ajan ollut miltei mahdotonta.

Kesällä suoritettiin antennimastoissa välttämättömiä korjauksia. Mm. vaihdettiin mastojen huipussa olevat köysipyörät suurempiin. Radioaseman työpajassa valmistui 7. VIII 15 kW:n pitkäaaltolähetin, joka oli tarkoitettu Itä-Suomea varten. Kokouksessaan 14. X I Yleisradion hallintoneuvosto päätti sijoittaa mainitun lähettimen Rovaniemelle. Koekäytössä osoittautui lähetin käyttövarmaksi ja rakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi.”

Oulu. ”Radioasema lähetti koko vuoden 433 kj/s (693 m) aaltopituudella ja 10 kW:n teholla. Sota ei häirinnyt aseman toimintaa. Ilmahälytysten vuoksi oli lähetyskeskeytyksiä yhteensä 5 t. 2 min.”

Pietarsaari. ”Radioasema toimi koko vuoden 1.500 kj/s (200 m) aaltopituudella. Aamu- ja päivälähetykset radioasema lähetti arkisin vanhalla 0.2 kW:n lähettimellä ja muut lähetykset uudella 0.5 kW:n lähettimellä. Ohjelmansa radioasema sai suureksi osaksi releoimalla Lahden ja Vaasan radioasemia.
Sota ei ole häirinnyt radioaseman toimintaa.”

Pori. ”Paikallisasema toimi koko vuoden 1.429 kj/s (210 m) aaltopituudella ja sen teho oli 0.25 kW. Sota ei aiheuttanut häiriöitä aseman toiminnalle. Radioasemalle oli sijoitettu myös Posti- ja lennätinlaitokselle kuuluva 1 kW:n tehoinen lennätinlähetin, joka toimi 900 m aaltopituudella. Porin Teknillinen Seura kävi tutustumassa asemaan 30. X. Porin vanha yleisradioasema oli edelleen luovutettu suojeluskunnan käyttöön.”

Rovaniemi. ”Jo usean vuoden ajan on Yleisradion suunnitelmiin sisältynyt yleisradioaseman rakentaminen Rovaniemelle. Suunnitelma on jäänyt toteuttamatta lähinnä senvuoksi, ettei ole ollut käytettävissä ohjelmayhteyttä Oulusta Rovaniemelle. Kun valtion taholta ilmoitettiin, että tarvittava ohjelmayhteys voitiin järjestää ja kun Pohjois-Suomen merkitys maallemme on viime vuosina huomattavasti suurentunut, päätti Yleisradion hallintoneuvosto 14. XI ryhtyä toimenpiteisiin yleisradioaseman rakentamiseksi Rovaniemelle. Tänne päätettiin siirtää Lahden yleisradioasemalla rakennettu 15 kW:n tehoinen lähetin, joka oli alkujaan tarkoitettu Itä-Suomea varten. Rovaniemen yleisradioaseman rakennustöihin ryhdyttiin heti.”

Sortavala. ”Radioasema toimi koko vuoden 1 kW:n tehoisena ja 620 kj/s (484 m) aaltopituudella. Siitä huolimatta, että radioasema toimi alueella, joka vielä kuului sotilashallintaan, radioaseman toiminta muodostui varsin rauhanomaiseksi. Vain kerran oli lähetys keskeytettävä pommitusvaaran vuoksi.
Radioasema sai suurimman osan ohjelmistaan releoimalla Lahden asemaa.”

Tampere. ”Radioasema lähetti koko vuoden 1 kW:n teholla ja 1522 kj/s (197 m) aaltopituudella. Sota ei häirinnyt radioaseman toimintaa. Vain kerran oli lähetyksessä lyhyt keskeytys ilmahälytyksen vuoksi.”

Turku. ”Radioasema toimi koko vuoden 40 kW:n tehoisena ja sen aaltopituus oli 895 kj/s (335 m). Sota ei häirinnyt radioaseman toimintaa. Sotilaallisista syistä oli lähetys keskeytettävä vain kaksi kertaa ja keskeytysten yhteenlaskettu aika oli 1 t. 6 min. Edellisen vuoden lopussa saapunut hehkugeneraattori asennettiin tammikuun aikana paikoilleen.”

Vaasa. ”Radioasema lähetti koko vuoden 749 kj/s (400 m) aaltopituudella ja 10 kW:n teholla. Sota ei häirinnyt radioaseman toimintaa. Sotatilan aiheuttamia keskeytyksiä oli vain kaksi.”

Viipuri. ”Vuoden alussa toimi radioasema linja-autossa Papulassa ja lähetti tällöin vain äänilevyjä. Huhtikuussa asema siirrettiin radioasemaa varten rakennettuun puuparakkiin, jonka läheisyyteen oli pystytetty 17 m. korkuinen puumasto. Radioaseman teho oli 1 kW ja sen aaltopituus oli 610 kj/s
(492 m). Ilmahälytysten tähden ei radioasema keskeyttänyt yhtään kertaa lähetyksiään.”

Asemaa hoitava insinööri työssään.
Äänislinnan Radioasema 1941.11.04. Lähde SA-kuva

Äänislinna. ”Eräs liikkuvista 1 kW:n tehoisista yleisradioasemista toimi koko vuoden Äänislinnassa entisellä Neuvostoliiton yleisradioaseman alueella. Asema lähetti 385 kj/s (779 m) aaltopituudella. Sen voimanlähteenä oli 2 kpl. polttomoottoreita, jotka pyörittivät vaihtovirtageneraattoreita. Sen lisäksi radioasema sai sähkövoimaa myös Äänislinnan kaupungin sähköverkosta. 6. VI pystytettiin radioasemalle 60 metrin korkuinen antennimasto ja 31.VIII toinen samanlainen masto. Uusien mastojen ansiosta suurentui radioaseman kuuluvaisuusalue huomattavasti. Aseman lähetykset ovat kuuluneet verraten hyvin Syvärin rintamalle saakka. Äänislinnassa toimi yleisradioaseman lisäksi lankaradio, joka sai ohjelmansa pääasiallisesti Äänislinnan yleisradioasemalta. Lankaradion hoito kuului kokonaan puolustuslaitokselle.”

Yleisradiostudiot

Helsinki. ”Päästudiossa Helsingissä suoritettiin jatkuvasti uudistustöitä. Tarkkaamojen automatisointia jatkettiin.”

Kuopio. ”Kun Kuopion yleisradioaseman tehoa talvisodan jälkeen oli huomattavasti nostettu, ei Kuopion entinen Hapelähteenkadun 6:ssa sijainnut studio enää voinut täyttää niitä vaatimuksia, mitä uuden aseman studiolle kohtuudella voitiin asettaa. Sitäpaitsi Kuopion vanhassa studiossa sateen aiheuttama rapina häiritsi usein ohjelmansuoritusta. Sen tähden oli ryhdyttävä toimenpiteisiin uuden studion aikaansaamiseksi Kuopioon. 3. II vuokrattiin Kiinteistö­-osakeyhtiö Rohtolan uudisrakennuksesta 165 m2:n suuruinen huoneisto Kuopion yleisradiostudiota varten. Talo valmistui kesällä sellaiseen kuntoon, että studiohuoneistossa voitiin ryhtyä tekemään akustisia rakenteita. 13. IX lähetettiin uudesta studiosta ensimmäisen kerran ohjelmaa.”

Sortavala. ”Sortavalan studio sijaitsi ennen talvisotaa kaupungin juhlahuoneiston rakennuksessa. Tämä rakennus säilyi sodissa suhteellisen hyvin ja rakennus voitiin kunnostaa käyttökelpoiseksi pienin korjauksin. 13. X. 1941 Yleisradio sopi Sortavalan Kaupungin Hoitokunnan kanssa juhlahuoneiston rakennuksessa sijaitsevan studiohuoneiston luovuttamisesta uudelleen Yleisradion käyttöön. 15. II oli studiosta ensimmäinen lähetys nykyisen sodan aikana.”

Tampere. ”Tammer-hotellin talossa sijaitseva Tampereen studio oli käynyt ajan mittaan kovin ahtaaksi. Kun studion musiikkiesitykset oli lähetettävä Tampereen Teknillisen Seuran kokoushuoneesta, aiheutui siitä kaikenlaisia hankaluuksia. Suomen Pankin ryhtyessä rakentamaan uutta toimitaloa Tampereelle pyydettiin Pankkia varaamaan uudesta talosta huoneisto Tampereen yleisradiostudiota varten. Tämän pankki tekikin ja on sen uudessa toimitalossa varattu 165 m2:n suuruinen huoneisto yleisradiostudiota varten. Uuden talon rakennustyöt edistyivät sota-ajan aiheuttamista raken-
nusvaikeuksista huolimatta niin pitkälle, että vuoden lopulla voitiin aloittaa uuden studiohuoneiston akustiset rakennustyöt.”

Viipuri. ”Kun Viipurin yleisradioasema alkoi säännöllisesti lä­hettää yleisradio-ohjelmaa, oli Viipuriin saatava oma studio. Perusteellisesti hävitetyssä Viipurissa oli varsin vaikeata saada huoneistoa studiota varten. Aluksi käytettiin studiona erästä Pyöreässä Tornissa olevaa pientä huonetta, mutta 19. IV päästiin muuttamaan varsinaiseen studiohuoneistoon, joka oli saatu vuokratuksi eräästä valtion omistamasta talosta. Studion lattiapinta on 115 m2.”

Äänislinna. ”Äänislinnassa oli studio sijoitettu aluksi radioaseman vieressä olevaan henkilökunnan rakennukseen Karamäelle, mutta kun studiota varten varattu tila oli kovin ahdas ja studio etäällä kaupungista, ryhdyttiin toimenpiteisiin studion saamiseksi Äänislinnan kaupungissa. 25. VIII saatiin studiotaloksi luovutettu rakennus kunnostetuksi, jolloin studiotoiminta kokonaisuudessaan voitiin siirtää sinne. Talossa on kaksi studiohuonetta sekä niiden vieressä tarkkaamo. Sitäpaitsi on talossa tarpeelliset toimisto-, harjoitus- ja odotushuoneet, keittiö, ruokasali ja teknilliset huoneet.”

Vuoden 1942 lopussa oli Yleisradiolla käytettävissä studiot seuraavissa kaupungeissa: Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kemissä, Kuopiossa, Lahdessa, Mikkelissä, Oulussa, Pietarsaaressa, Porissa, Sortavalassa, Tampereella, Turussa, Vaasassa, Viipurissa ja Äänislinnassa.

 

Vuosikirja 1943

 

Radiokuuntelijoiden määrä kihlakunnittain vuonna 1943

Sama pyrkimys ohjelmistoon saattamiseen luonteeltaan yhä suuremmassa määrin rauhanomaiseksi, mistä jo v:n 1942 vuosikertomuksessa mainittiin, oli todettavissa myös v. 1943. Niinpä sellainen ohjelmakohta kuin »Siirtoväen päivänkysymyksiä» voitiin vuoden alusta lähtien jättää yleisohjelmasta kokonaan pois; käytännöllisiä siirtoväen kysymyksiä käsiteltiin tämän jälkeen yksinomaan Viipurin ja Sortavalan paikallisohjelmissa, joissa Päämajan sotilashallinto-osastolla oli koko alkupuolen vuotta käytettävissään kiinteä ohjelma-aika.

Paikallinen ohjelmatoiminta laajeni vuoden varrella jonkin verran. Vanhastaan lähettivät kaikki muut yleisradioasemat, paitsi Lahden ja Helsingin asemat, paikallisohjelmia (ne olivat kaksikielisiä Turussa, Vaasassa ja Pietarsaaressa). Kun Rovaniemen yleisradioasema syksyllä aloitti toimintansa, se ryhtyi lähettämään myös joka sunnuntai tunnin mittaisia paikallisohjelmia sekä kahdesti viikossa (ruots. iltauutisten aikana 19.15) lyhyitä pakinoita; vähän myö­hemmin tulivat tähän lisäksi lauantai-iltojen pienet äänilevykonsertit. Jumalanpalvelukset radioitiin vuoroin Perä-Pohjolan eri kirkoista.
Rovaniemen paikallisohjelmiin on myös sisältynyt huomattava joukko Kemin studiosta otettuja ohjelmanumeroita. Hieman myöhemmin perustettiin Kokkolaan yleisradiostudio, josta lähetettiin aluksi yksi, myöhemmin kaksi suomen- ja ruotsinkielistä paikallisohjelmaa kuussa Pietarsaaren yleisradioaseman kautta. Pietarsaaren studiosta lähetettyjen paikallisohjelmien määrä taas tästä johtuen väheni yhdellä suomen- ja yhdellä ruotsinkielisellä ohjelmalla kuussa.

Sotatoimialueelle perustettiin pääasiassa rintamajoukkoja varten entisten lisäksi eräitä uusia yleisradioasemia, jotka lähettivät osittain Lahden ohjelmaa, osittain omia ohjelmiaan. Sotilaille tarkoitettujen lähetysten ohella on mainittava »Aunuksen radion» runsaat karjalan- ja vepsänkieliset lähetykset. Näiden yleisradioasemien koko toiminta oli sotilasviranomaisten alaista.

Yleisradion ja Nuorten Talkoiden toimesta järjestettiin 29. VIII ja 19. IX välisenä aikana puolukankeräyskilpailu, johon saivat osallistua vuonna 1928 ja sen jälkeen syntyneet nuoret. Kilpailussa otettiin huomioon ainoastaan ne puolukat, jotka kukin kerääjä oli kilpailuaikanaan myynyt keräilyliikkeille tai sota- ym. sairaaloille. Palkinnot, jotka olivat erilaisia nuorille mieluisia esineitä, kotieläimiä ym., järjesti Nuorten Talkoot. Kilpailun onnistumiseksi Yleisradio antoi Nuorten Talkoiden käytettäväksi joukon »Tänään»-esityksiä sekä yhteensä 20 suomen- ja 10 ruotsinkielistä 3— 5 min. pituista tiedoitustilaisuutta iltauutisten jälkeen. Kilpailukorttinsa lähetti Helsinkiin yhteensä 11.747 kilpailijaa, jotka olivat poimineet ja myyneet keräilyliikkeille yhteensä noin 2.000.000 kiloa puolukoita. Voittajaksi kilpailussa tuli 14-vuotias Margit Laxen Jepualta. Hänen tuloksensa oli 1.407 kg. Häntä ja toisella sijalle tullutta samoin 14-vuotiasta alajärveläistä Matti Joensuuta, jonka tulos oli 1.340 kg, haastateltiin kilpailun päätyttyä radiossa. Suurelta osalta puheenaolevan kilpailun ansiosta kerättiin maassa puolukoita monin verroin enemmän kuin aikaisempina vuosina.”

Puolustusvoimain ohjelmat

”Helmikuun alkupäiviin 1943 saakka saneltiin edellisen vuoden tapaan uutisia joukoille klo 7.00—7.25 ja klo 7.25— 7.30 välitettiin asemiestiedoituksia. Sen jälkeen uutisten sanelu jäi pois, ja asemiestiedoitukset siirrettiin klo 7.00:ksi. — Arkipäivisin radioitiin äänilevy konsertti klo 11.10— 11.30 suomeksi kuulutettuna, paitsi tiistaisin, jolloin sanottu konsertti kesti klo 11.40:een, siitä klo 11.25 ja 11.40 välinen aika ruotsiksi kuulutettuna. Sunnuntaisin aamupäivälähetys oli klo 8.50—9.05 (joko äänilevyjä tai selostuksia). — Iltapäivälähetysten aika oli klo 18.25— 19.00, siitä maanantaisin ja perjantaisin klo 18.45— 19.00 ruotsinkielistä ohjelmaa.”

Yleisradioasemat

Helsinki. ”Radioasema lähetti koko vuoden 10 kW:n teholla ja aseman jaksoluku oli 1420 kj/s (211 m). Sota ei häirinnyt radioaseman toimintaa. Lähetin toimi moitteettomasti 13 käyttövuodestaan huolimatta. 4. VIII valmistui suora puhelinyhteys radioasemalta Helsingin päästudioon.”

Joensuu. ”Asema toimi koko vuoden 1 kW:n tehoisena. Jaksoluku oli 1. I ja 29. VII välisenä aikana 271 kj/s (1107 m) ja 30. VII ja 31. X II välisenä aikana 310 kj/s (968 m). Aseman toimintaa vaikeuttivat jonkin verran sähköverkostossa esiintyneet häiriöt. Niiden vuoksi aseman lähetys keskeytyi 27 eri kertaa. Lähettimessä itsessään esiintyi vain 2 vikaa. Kesän aikana asema otti ohjelmansa suureksi osaksi releoimalla.”

Kuopio. ”Sota-aikana tilapäisesti kokoonpantu lähetin toimi entisellä jaksoluvulla 527 kj/s (569 m). Sen teho oli tammikuussa 20 kW. Helmikuun alussa aseman teho pienennettiin 10 kW:iin. Elokuun alussa aseman teho pienennettiin vielä siitäkin 1 kW:iin, jonkalaisena asema toimi 4. X II saakka, minkä jälkeen asema purettiin ja lähetettiin yhtiön työpajaan Helsinkiin.”

Savon uuden yleisradioasema. Kesällä 1943 pystytettiin asemalle 155 m:n korkuinen antennimasto. Se valmistui 7. VIII. Työn suoritti J. Mannerin Konepaja Lahdesta. Antennimaston ympärille upotettiin n. 70 cm:n syvyyteen maajohtoverkko, ja siihen käytettiin 2,5 mm:n vahvuista kuparilankaa yhteensä n. 10 km. Uudelta yleisradioasemalta rakennettiin Kuopion kaukopuhelinkeskukseen nelikierre 2,5 mm kuparilangasta, jolloin saatiin radioasemalle tarvittavat ohjelmayhteydet sekä suora puhelinyhteys Kuopion paikalliskeskukseen. Lähetyskoneiston asennustyöt aloitettiin 27. III, ja lähetin valmistui kokeilukuntoon 17.IX. Ensimmäisen kerran asema lähetti ohjelmaa 25. IX. Uuden aseman antenniteho on 30 kW, ja sen jaksoluku on sama kuin Kuopion entisen yleisradioaseman nim. 527 kj/s (569 m). Jotta keskeneräiset työt radioasemalla saataisiin loppuun suoritetuiksi, uusi asema lähetti aluksi vain iltalähetykset, kun taas päivälähetykset lähetettiin vanhan aseman kautta. Uusi asema saatiin lopulliseen kuntoon 5. X II mennessä, jolloin vanha asema poistettiin kokonaan käytännöstä. Savon uusi yleisradioasema on täysin nykyaikainen, ja se täyttää suuret teknilliset vaatimukset.”

Lahden yleisradioasema. Kuva: Yle Archives – Yle Elävä arkisto

Lahti. ”Lahden suurasema toimi koko vuoden 166 kj/s (1807 m) jaksoluvulla. Aseman antenniteho oli 150 kW. Sota ei ole sanottavasti häirinnyt radioaseman lähetyksiä. Radioaseman työpajassa rakennettu Rovaniemen yleisradiolähetin, jonka antenniteho on 15 kW, lähetettiin Rovaniemelle helmikuussa. Samalla ryhdyttiin aseman työpajassa rakentamaan uutta 15 kW:n tehoista yleisradiolähetintä. Työvoiman ja tarveaineiden
puutteen johdosta uusi lähetin valmistuu aikaisintaan vuoden 1944 lopussa.”

Oulu. ”Radioasema lähetti koko vuoden 433 kj/s (693 m) jaksoluvulla ja 10 kW:n tehoisena. Sota ei häirinnyt radioaseman toimintaa.”

Pietarsaari. ”Radioasema toimi koko vuoden 1500 kj/s (200 m) jaksoluvulla. Aamu- ja päivälähetykset radioasema lähetti arkisin vanhalla 0,2 kW:n lähettimellä ja muut lähetykset uudella 0,5 kW:n lähettimellä. Radioaseman sähköenergian saanti varmistui Havan uuden muuntoaseman valmistuttua huhtikuussa. 11. XI saksalainen sotilaslentokone katkaisi hätälaskupaikkaa etsiessään radioaseman antennin. Uuden teräsköyden vieminen jäiseen 60 m:n korkuiseen mastoon kovassa tuulessa oli tietysti sangen hankalaa. Lähetyksen keskeytys voitiin kuitenkin supistaa vain puoleksi päiväksi. Sota ei häirinnyt radioaseman toimintaa.”

Pori. ”Porin lyhytaaltoasemalla oleva paikallislähetin toimi koko vuoden 1429 kj/s (210 m) jaksoluvulla ja sen teho oli 0,25 kW. Jaksoluvun heilumisen estämiseksi asennettiin lähettimeen syksyllä jännitteen tasoittajaputki. Sota ei aiheuttanut häiriöitä radioaseman toiminnalle. Asemalla on koko vuoden ollut käytännössä eräs Posti-ja lennätinhallitukselle kuuluva lähetin. Porin vanha yleisradioasema oli edelleen luovutettu suojeluskunnan käyttöön.”

Rovaniemi. ”Yhtiön hallintoneuvosto oli kokouksessaan 14. XI.42 päättänyt ryhdyttäväksi kiireellisiin toimenpiteisiin yleisradioaseman rakentamiseksi Rovaniemelle. Radioaseman tarvitseman maa-alueen, suuruudeltaan n. 2,5 hehtaaria Rovaniemen kauppala lahjoitti yleisradioyhtiölle. Jotta radioasema saataisiin mahdollisimman nopeasti valmiiksi, sijoitettiin koneisto puuparakkiin, vaikka tällainen rakennus onkin tulenvaarallinen. 

Puuparakki valmistui helmikuussa, jolloin siihen sijoitettiin Lahden radioasemalla rakennettu 15 kW:n tehoinen lähetin. Koneiston asennustyöt saatiin loppuunsuoritetuiksi elokuun alkuun mennessä. Myös antennimastot oli rakennettava väliaikaisiksi, sillä suuren teräsmaston hankinta olisi vienyt liian paljon aikaa. Asemalle rakennettiin 2 kpl 60 m:n korkuisia tuettuja puumastoja, joiden väliin antenni vedettiin. Mastot valmistuivat 15. VI. 

Radioaseman rakennustöitä vaikeutti ja hidastutti koko rakennusajan työvoiman ja tarveaineiden puute. Työvoimaviranomaiset antoivat luvan käyttää radioaseman rakennustöissä vain kahtakymmentä 18— 54 vuoden ikäistä työntekijää. Tämä työntekijöitten lukumäärä oli kovin vähäinen, kun otetaan huomioon työn suuruus ja kiireellisyys. Myös välttämättömien tarveaineiden ostolupien saanti tuotti suuria vaikeuksia. Rakennustyön aikana Yleisradio sai Lapin läänin maaherralta Kaarlo Hillilältä tehokasta apua. Hänen ansiotaan on, että radioasema saatiin kesällä toimintakuntoon. Radioasemalla suoritettiin ensimmäiset kokeilut 25. VII. Aseman jaksoluku oli aluksi 271 kj/s (1107 m) sekä 9. VIII lähtien 246 kj/s (1220 m). Tällä jaksoluvulla radioasema toimi vuoden loppuun saakka.

Radioasema lähetti aluksi vain Yleisradion iltaohjelmat, jotka radioasema sai Oulusta valtion kaukopuhelinjohtojen välityksellä. Puhelinjohtojen ylikuormituksen tähden radioasema ei voinut saada päivällä lankayhteyttä Ouluun, joten päiväohjelmia ei voitu siirtää lankateitse radioasemalle. Näiden ohjelmien lähettäminen kävi mahdolliseksi vasta sitten, kun radioaseman releoimislaitteet valmistuivat, jolloin ohjelma saatiin asemalle radioteitse. Radioaseman vihkiäiset pidettiin 19. IX, ja asema on siitä lähtien toiminut säännöllisesti. 

Radioaseman toimintaa on suuresti vaikeuttanut sähköenergian puute. Rovaniemen sähkölaitos voi antaa sähköenergiaa vain hyvin rajoitetusti. 7. X I kaatui puu radioasemalle menevän voimalinjan päälle aiheuttaen vaurioita sekä ilmalinjassa että maakaapeleissa. Vikojen johdosta radioaseman lähetys keskeytyi 7. ja 12. X I väliseksi ajaksi. ”

Sortavala. ”Radioasema toimi koko vuoden 1 kW:n tehoisena ja 620 kj/s (484 m) jaksoluvulla. Lähetyksessä sattui keskeytyksiä etupäässä sähköhäiriöiden johdosta. Radioasema sai lankateitse ohjelmaa Viipurista. Ohjelmansiirtolinja oli aluksi huono, mutta vuoden mittaan voitiin sitä tuntuvasti parantaa. Päiväohjelmat radioasema otti Lahdesta releoimalla.”

Tampere. ”Tampereen radioasema lähetti koko vuoden 1 kW:n teholla ja 1522 kj/s (197 m) jaksoluvulla. Sota ei häirinnyt aseman toimintaa. Radioasemalle sijoitettu suuri vahvistinkeskus Tampereen kautta meneviä ohjelmia varten on käynyt liian pieneksi, kun kauttakulkevien ohjelmien luku on kasvanut. Radioaseman kautta saattaa mennä viisikin erillistä ohjelmaa samanaikaisesti. Vahvistinkeskuksen laajentamiseen on jo ryhdytty.”

Turku. ”Radioasema toimi koko vuoden 40 kW:n tehoisena ja 895 kj/s (335 m) jaksoluvulla. Sota ei häirinnyt radioaseman toimintaa.”

Vaasa. ”Radioasema lähetti koko vuoden 749 kj/s (400 m) jaksoluvulla ja 10 kW:n tehoisena. Sotatilan aiheuttamia keskeytyksiä ei ollut yhtään.”

Viipuri. ”Radioasema toimi 1 kW:n tehoisena ja 610 kj/s (492 m) jaksoluvulla vuoden alusta 23. I X saakka. Tällöin Viipurin lähetin siirrettiin puolustusvoimien käyttöön. Viipuriin sijoitettiin pieni n. 0,1 kW:n tehoinen sotasaalislähetin, joka aloitti lähetyksensä 832 kj/s (360 m) jaksoluvulla. Sotasaalislähettimen kunto oli aivan huono, joten lähetykset olivat laadultaan hyvin heikkoja. Sentähden oli ryhdyttävä toimenpiteisiin uuden, paremman lähettimen hankkimiseksi Viipuriin. Sota ei sanottavasti häirinnyt radioaseman toimintaa.”

 

Vuosikirja 1944

 

”Vuoden 1944 ohjelmatoiminnassa kuvastuvat selvästi kansamme elämässä samaan aikaan esiintyneet tärkeät vaiheet. Niinpä näkyy siinä helmikuun pommituskausi väestönsuojelua koskevien esitysten runsaana lisääntymisenä; maaliskuussa toimintansa aloittanut »radiokoulu» oli taas suoranaista seurausta siitä, että vaara-alueen oppikoulut olivat joutuneet sulkemaan ovensa. 

Kun taistelutoiminta kesäkuussa kiihtyi ja karjalaisten uusi evakkotaival sen seurauksena alkoi, ilmestyivät ohjelmaan sellaiset sarjat kuin »Aseveljien tiedonantoja», »Aseveljien näkökulmasta» sekä siirtoväen osoitteentiedustelut. Loppukesällä ruvettiin karjalaiselle siirtoväelle järjestämään säännöllisiä tiedoitusohjelmia nimellä »Haastaiha asjat paranoot» kun Perä-Pohjolastakin syksyllä oli ryhdytty evakuoimaan väestöä, näiden ohjelmien luonne muuttui koko siirtoväkeä koskevaksi ja ne saivat nimen »Siirtoväen 10 minuuttia». Hieman myöhemmin Lapin läänin siirtoväelle tarkoitetut ohjelmat kuitenkin sijoitettiin kokonaan Pohjois-Suomen yleisradioasemien paikallislähetyksiin.

Valtion päämiehen vaihdos sekä välirauhan valmistelu ja solmiaminen kuvastuvat elo-syyskuussa useina arvovaltaisina esityksinä. Taistelu vaiheen aikana oli ohjelmaan palautettu joukoille tarkoitettu virallisen tiedotuksen ja uutisten sanelu, joka oli tarpeettomana lopetettu helmikuussa 1943. Tätä jatkettiin aina marraskuun alkuun, jolloin sen loppuessa poistettiin ohjelmasta myös koko sodan ajan jatkuneet asemiestiedoitukset. Viimeinen puolustusvoimain ohjelma oli lähetetty 23. 9.

Saksalaisille joukoille välitetyissä uutislähetyksissä, joissa Yleisradion osuus oli puhtaasti teknillinen, oli vuoden varrella tapahtunut erilaisia järjestelyjä; huhtikuun alkupuolelta kesäkuun puolivä­liin ne oli lähetetty vain Lahden aseman kautta (aikaisemmin myös Helsingin, Oulun ja Rovaniemen kautta), sen jälkeen niitä lähettivät vain Turku ja Kuopio, kunnes ne 3. 9 kokonaan lakkasivat.”

Yleisradioasemat

Yleisradioasemien kenttävoimakkuudet vuonna 1944
Yleisradioasemien kenttävoimakkuudet vuonna 1944

Helsinki. ”Radioaseman teho oli koko vuoden 10 kW ja jaksoluku 1420 kj/s (211 m). Radioaseman toiminta häiriintyi jonkin verran Helsinkiä pommitettaessa 6, 16 ja 26 päivänä helmikuuta. Pommituksessa 6. 2. 44 pommeja putosi aseman läheisyyteen, jolloin radioaseman ikkunoita särkyi, tiilikatto vioittui ja itäisen antennimaston tukivaijereita katkesi. Myös ohjelmakaapeli vioittui neljästä kohden. Pommituksen johdosta lähetys keskeytyi 4 tunnin 40 minuutin ajaksi. Ohjelmakaapelin vioittumisen tähden oli radioaseman otettava väliaikaisesti ohjelmaa radioteitse Lahdesta.

Helsingin seuraava pommitus 16. 2. 44 aiheutti vielä enemmän vaurioita. Asemalla särkyi toistasataa ikkunaa ja sama antennimasto vioittui niin pahoin, että se oli vähällä kaatua. Tyynen ilman ansiota on, ettei näin tapahtunut. Vaurioista huolimatta radioasema saattoi lähettää ohjelmia jo seuraavana päivänä, tosin väliaikaista antennia käyttäen ja pienellä teholla.

Kolmannessa pommituksessa 26. 2. 44 katkesi jälleen ohjelmayhteys ja sähkövirran saanti. Lähetys oli keskeytyksissä kaikkiaan 8 tuntia 5 minuuttia. Sodan vuoksi oli radiolaitteiden ympärille rakennettu hirsinen sortumankestävä katos sekä ikkunoiden eteen sirpalesuojät. Sotilasviranomaisten taholta annettiin radioasemalle radiohiljaisuusmääräys 3 kertaa. Näistä aiheutui lähetyksen keskeytyksiä yhteensä 15 tuntia 10 minuuttia.”

Joensuu. ”Radioaseman teho oli koko vuoden 1 kW ja jaksoluku 310kj/s (968 m). Lähetin toimi koko ajan moitteettomasti. Antennimasto tarkastettiin ja pultit kiristettiin 27. 7. 44. Sotilasviranomaiset antoivat radiohiljaisuusmääräyksiä 9 kertaa, jotka aiheuttivat lähetyskeskeytyksiä yhteensä 5 tunnin 54 minuutin ajaksi. Sotilaslentokoneiden suunnistamiseen tarkoitettuja erikoislähetyksiä radioasema lähetti 252 kertaa, yhteensä 420 tunnin 35 minuutin aikana.”

Kuopio. ”Kuopion radioaseman jaksoluku oli 527 kj/s (569 m) ja sen teho 30 kW. Ankaran ukonilman aikana 26. 5. 44 antenniin iskenyt salama poltti antenni- ja  syöttöjohtoampeerimittarit, vioitti ohjelmakaapelia ja puhelinkaapeleita sekä rikkoi automaattikeskuksen. Radioasema lähetti sotilaslentäjille tarkoitettuja suuntimislähetyksiä yhteensä 77 kertaa ja näiden lähetysten yhteenlaskettu aika oli 133 tuntia 40 minuuttia. Sodan vuoksi radioaseman ei tarvinnut kertaakaan keskeyttää lähetyksiänsä. 

Radioaseman paikka on ensimmäisen vuoden käytön jälkeen osoittautunut erittäin sopivaksi. Lähetykset kantautuvat hyvän antennirakenteen ja edullisen paikan ansiosta suhteellisen kauas.”

Lahti. ”Lahden suuraseman antenniteho oli n. 150 kW ja jaksoluku 166 kj/s (1807 m). Lähetin toimi koko vuoden ajan hyvin ja tarkastusmittaukset osoittivat lähettimen laadun pysyneen aikaisempien vuosien tasolla. Kesällä v. 1944 maalattiin radioaseman 150 m korkuiset antennimastot. Työn suorittivat radioaseman omat teknikot. Työhön käytettiin maalia ja tärpättiä n. 1.000 kg. Radioaseman antenni laskettiin alas 3. 11. 44 ja vioittuneet kohdat korjattiin.

Sotilasviranomaisten määräämiä erikoislähetyksiä radiosuuntimisia varten radioasema lähetti 12 kertaa, yhteensä 25 tuntia 25 minuuttia. Radiohiljaisuusmääräyksiä radioasema sai vuoden aikana 11 kertaa, ja ne aiheuttivat keskeytyksiä lähetyksessä yhteensä 11 tunnin 08 minuutin ajaksi. 

Vuoden alkupuolella rakennettiin lähetyssäkin hirsistä sortumankestävä katos ja lähettimen ympärille sekä ikkunoiden eteen pystytettiin sirpalesuojat. Myös mastoeristimet suojattiin tukevilla soralaatikoilla. Sotilasviranomaiset asettivat radioasemalle 23. 6. 44 sotilasvartion, johon kuului 24 miestä. Radioaseman alueen ympärille oli sitäpaitsi rakennettu piikkilankaesteet. Sotilasvartio poistettiin radioasemalta 30. 10. 44. 

Radioaseman putkivarasto on sodan aikana jatkuvasti pienentynyt, joten on ollut pakko ryhtyä toimenpiteisiin lähetysajan supistamiseksi. Niinpä aseman lähetysaikaa lyhennettiin kesällä huomattavasti.”

Oulu. ”Radioaseman teho oli koko vuoden ajan 10 kW ja jaksoluku 433 kj/s (693 m). Lähetin toimi hyvin. Oulun pommituksessa 21. 2. 44 suurjännitelinja katkesi, mistä aiheutui lähetyksen keskeytys puolen päivän ajaksi. Radioaseman ohjelmakaapelikin vioittui kerran kranaatinsirpaleesta. Siinä esiintyi sitäpaitsi kaksi muuta vikaa, jotka aiheutuivat lyijyvaipan murtumisesta. Radioaseman ikkunoiden eteen tehtiin lankuista ja sorasta sirpalesuojukset. Sotilasviranomaisten määräämiä erikoislähetyksiä lentokoneitten radiosuuntimisia varten radioasema lähetti yhteensä 407 tunnin 05 minuutin ajan. Radiohiljaisuusmääräyksiä asema sai kaikkiaan 12 kertaa, joista aiheutui lähetyksen keskeytyksiä yhteensä 15 tunnin 50 minuutin ajaksi.”

Pietarsaari. ”Radioaseman jaksoluku oli 1500 kj/s (200 m). Asemalla oli käytännössä sekä 0,25 kW:n että 0,5 kW:n lähettimet. Edellisellä lähetettiin arkisin aamupäivä- ja päivälähetykset ja jälkimäisellä kaikki muut lähetykset. Radioaseman toiminnalle antoivat erikoisen leimansa monet paikallislähetykset. Radioasema lähetti vuoden lopussa säännöllisesti viittä eri paikallisohjelmaa, nimittäin Pietarsaaren suom. ja ruots., Kokkolan suom. ja ruots. paikallisohjelmia sekä Lapin Radion paikallisohjelmia. Paikallisohjelmien lukumäärä oli 203.”

Pori. ”Porin paikallisaseman teho oli 1 kW ja jaksoluku 1429 kj/s (210 m). Vuoden alussa otettiin radioasemalla käytäntöön varsinainen 1 kW:n tehoinen lähetin ja aikaisempi väliaikainen 0,25 kW:n lähetin luovutettiin Viipuriin. Lähettimien vaihdos paransi tuntuvasti aseman kuuluvaisuutta.  Sotilasviranomaiset antoivat radioasemalle radiohiljaisuusmääräyksen vain yhden kerran. Kun saksalaiset Porista poistuessaan 15. 9. 44 räjäyttivät Porin lentokentällä miinoja, radioaseman rakennuksesta särkyi joukko ikkunoita ja ohjelmakaapeli vioittui kymmenestä eri kohdasta. Radioaseman sirpalesuoja valmistui 9. 5. 44. Porin vanha yleisradioasema oli luovutettu puolustuslaitoksen käyttöön. Se saatiin takaisin 16. 11. 44. Radioasemalla ollut posti- jalennätinhallitukselle kuuluva 1 kW:n tehoinen sähkötyslähetin siirrettiin pois 14. 11. 44.”

Rovaniemi. ”Radioasema oli toiminnassa 1.1— 8. 9. 44. Radioaseman teho oli n. 10 kW ja jaksoluku 246 kj/s (1.225 m). Radioaseman koneisto oli rakennettu n. 15 kW:n tehoiseksi, mutta sähkö­voiman puutteen johdosta aseman teho oli rajoitettava n. 10 kW:iin ja sen allekin. Aamulähetyksiä klo 06.00— 09.00 ei 10. 1— 23. 2. 44 voitu ollenkaan lähettää sähkötehon vähyyden vuoksi.

Päämajan viestikomentaja antoi määräyksen radioaseman evakuoimisesta pohjoisessa kehittymässä olevien sotatoimien vuoksi. Mainittuna päivänä päivälähetyksen jälkeen koneistoa ryhdyttiin purkamaan. Tavaroiden kuljetus radioasemalta rautatieasemalle oli autojen puutteen vuoksi erittäin vaikeata. Rautatieasemalla laitteet sijoitettiin kolmeen rautatievaunuun, joista ensimäinen tuli lähtökuntoon 9. 9, toinen 11. 9 ja kolmas 13. 9 Näiden lisäksi radiolaitteita sijoitettiin myös erääseen sotilasyksikön vaunuun. Vaunut lähetettiin Seinäjoelle. Siellä oli tavaroille varattu hyvä varastoimispaikka E. Pohjanmaan I. Skp:n varastossa. Kun tavaravaunu, jossa oli radioaseman tärkeimmät koneistot, ei saapunut Ouluun, lähdettiin sitä etsimään, jolloin se löytyi 18. 9 Jaatilan asemalta. Sieltä se saatiin lähetetyksi edelleen. Paitsi rautateitse lähetettiin pieni määrä tavaroita kahdessa sotilasautossa Rovaniemeltä Ouluun. Seinäjoelta radioaseman kaikki laitteet siirrettiin joulukuun alussa Porin yleisradioasemalle säilytettäviksi.

Rovaniemen vapauduttua kävi ilmi, että saksalaiset olivat tuhonneet Rovaniemen yleisradioaseman rakennukset ja antennimastot. Hävitys oli ollut niin perusteellinen, että jopa kaivon maanpinnalla oleva kehys oli poltettu. Vain asemalle tuleva voimajohtolinja oli jonkinlaisessa kunnossa. Saatujen kuuluvaisuusilmoitusten mukaan Rovaniemen yleisradioasema kuului hyvin aina Inarin järvelle saakka, ja yleisradioasemalla oli epäilemättä suuri merkitys Pohjois-Suomen radiokuuntelijoille.”

Sortavala. ”Radioasema oli toiminnassa 1. 1— 6. 9. 44. Sen teho oli 1 kW ja jaksoluku 620 kj/s (484 m). Sodasta huolimatta radioasema aloitti kymmenennen toimintavuotensa rauhanomaisissa olosuhteissa. Ilmavaaran tähden ei asema kertaakaan keskeyttänyt lähetystään, eikä radioasemalle annettu radiohiljaisuusmääräyksiä. Radioaseman laitteet toimivat hyvin, mutta sähkövoiman katkeamiset aiheuttivat keskeytyksiä lähetyksissä. Näitten keskeytysten yhteenlaskettu aika oli 6 tuntia 07 minuuttia. Sen jälkeen kun Sortavalassa annettiin pakkoevakuoimismääräys 4. 9. 44, jatkoi radioasema mielialan rauhoittamiseksi toimintansa 6. 9. 44 saakka, jolloin ryhdyttiin evakuoimiseen . Sen radiolaitteet lähetettiin Savon yleisradioasemalle varastoi-
taviksi.”

Tampere. ”Radioaseman teho oli 1 kW ja sen jaksoluku 1522 kj/s (197 m). Lähettimessä ei esiintynyt mainittavia vikoja. Radiohiljaisuusmääräyksiä ei radioasemalle annettu, eikä lähetystä tarvinnut muutenkaan sodan vuoksi keskeyttää.”

Turku. ”Radioaseman teho oli 40 kW ja jaksoluku 895 kj/s (335 m). Vuoden lopulla oli pakko pienentää antennitehoa kireäksi käyneen putkitilanteen vuoksi. Sotilasviranomaisten määräyksestä lähetettiin lentäjille tarkoitettuja suuntimislähetyksiä kaikkiaan 13 kertaa, yhteensä 21 tunnin 45 minuutin aikana. Ilmahälytysten vuoksi ei radioaseman lähetyksiä kertaakaan katkaistu. Sotilasviranomaiset antoivat radioasemalle radiohiljaisuusmääräyksiä 3 kertaa, joista aiheutui lähetyksen keskeytyksiä yhteensä 5 tunnin 16 minuutin ajaksi. Radioaseman ikkunat ja ovet suojattiin sepelikivilaaatikoilla. Sepeliä käytettiin suojaukseen kaikkiaan 80 m3.”

Vaasa. ”Radioaseman teho oli 10 kW ja jaksoluku 749 kj/s (400 m). Ilmahälytykset aiheuttivat keskeytyksiä lähetyksissä yhteensä 3 tunnin 07 minuutin
ajaksi. Radioasemalle sijoitettiin 16. 10. 44 400 W:n tehoinen sotilaslähetin. Sitä varten rakennettiin sinne n. 20 metrin korkuinen puumasto. Lähetin oli ilmavoimien käytössä. Radioasemalle rakennettiin sirpalesuoja, johon mahtui 8 henkeä. Se valmistui 1. 9. 44.”

Viipuri. ”Radioasema oli toiminnassa 1. 1— 16. 6. 44. Vuoden alussa oh radioasemalla käytössä huono väliaikainen lähetin, jonka teho oli n. 0,1 kW ja jaksoluku 832 kj/s (360 m). Radioasema sai Porista 10. 2. 44 siellä aikaisemmin paikallislähettimenä toimineen 0,25 kW:n tehoisen lähettimen, joka oli laadultaan täysin tyydyttävä. Lähettimen jaksoluku oli 610 kj/s (492 m). 

Sotatoimien kehittyessä oli radioaseman toiminta lopetettava 16. 6. 44. Radioaseman laitteet varastoitiin ensin Korven asemalle, josta ne rauhan tultua siirrettiin Yleisradion työpajaan Helsinkiin. Toimintansa aikana radioaseman ei tarvinnut kertaakaan keskeyttää lähetyksiään pommitusten tai radiohiljaisuusmääräysten tähden.”

Studiot

”Helsingin päästudiossa toiminta oli varsin rauhanomaista. Kaikki radiotalon studiot olivat ahkerassa käytännössä, eikä ohjelmansuoritusta katkaistu päivällä ilmahälytyksenkään ajaksi. Pimeänä aikana ohjelmien suoritus sitä vastoin siirrettiin ilmahälytyksen sattuessa kellarikerroksessa olevaan pommisuojastudioon. Vain Helsingin pommitukset 6, 16 ja 26 päivänä helmikuuta aiheuttivat häiriöitä studiotoiminnassa. Radiotalo säilyi tosin suuremmitta vaurioitta, mutta melkein kaikki talon ikkunat särkyivät ja osa väliseiniäkin sortui pommien pudotessa suhteellisen lähelle. Varsinaiset radiolaitteet, jotka oli sijoitettu talon keskelle, eivät pommituksessa kuitenkaan vahingoittuneet.

Kun suuri osa studion teknillistä henkilökuntaa oli asepalveluksessa, oli lottia koulutettu hoitamaan studioteknikoiden tehtäviä. Huomattava osa studiolotista oli ylioppilaita. Lyhytaikaisesta ja puutteellisesta koulutuksesta huolimatta radiolotat selviytyivät heille uskotuista tehtävistä yleensä hyvin. Monet heistä kehittyivät varsin taitaviksi uudessa ammatissaan. Yleisradiotalon teknillistä kalustoa oli sodan vuoksi siirretty maaseutustudioihin.”

 

Vuosikirja 1945

 

”Kuluneena vuonna maamme kuuntelulupien määrä sivuutti merkittävän puolen miljoonan rajan. Kymmenkunta vuotta sitten olisi tätä määrää pidetty milteipä Suomen kuuntelijakunnan teoreettisena maksimina, mutta kehitys on tässä suhteessa niin meillä kuin muuallakin runsaasti ylittänyt arviot eikä nykyisen käsityksen mukaan miljoonan kuunteluluvan tavoitetta ole syytä pitää Suomessa mahdottomana.”

Puolen miljoonan rajapyykki sivuutettiin helmikuussa. Tapauksen johdosta vietettiin huhtik. 12 päivänä vaatimaton juhlatilaisuus Yleisradion henkilökunnan keskuudessa ja illan radio-ohjelma oli suurelta osaltaan omistettu tapaukselle. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Onni Hiltunen piti radiossa puheen luonnehtien saavutuksen kulttuurimerkitystä ja ilmoittaen samalla, että kymmenelle Suomen vanhimmalle radiokuuntelijalle, jotka oli arvalla valittu 300 ensimmäisen, edelleen voimassaolevan kuunteluluvan omistajan joukosta, jaetaan kunniakirja ja viiden vuoden ilmainen kuuntelulupa. Nämä Suomen »kantakuuntelijat» ovat: Konemestari Frans Heinilä, Helsinki; Insinööri Alfons Alithan, Helsinki, Käpylä; Fil.tri Esko Aaltonen, Forssa; Toimitusjohtaja Gunnar Ähfelt-Arjamo, Lahti; Linjatarkastaja Antti Heikkonen, Helsinki; Varatuomari Edgar Brunou, Helsinki; Johtaja Yrjö Mäkelä, Vaasa; Lennätinteknikko Bruno Gustafson, Riihimäki; Piirtäjä Kalle Kinnunen, Kuopio ja Rautatievirkamies Eino Sarvela, Valkeakoski.”

Lähetysaikaa ryhdyttiin hiljalleen pidentämään. ”Vaikka vuonna 1945 elettiin jo kokonaan rauhan merkeissä, oli vähissä olevia lähetinputkia käytettävä erittäin säästeliäästi siihen hetkeen asti, jolloin saatiin varmuus uusien putkien saannista. Tilanne vaikeni kuitenkin vuoden varrella. Ensimmäinen pidennys oli lauantai-illan ohjelman jatkaminen radiotanssiaisilla, ensin klo 23.30 ja sitten klo 24.00 asti. Merkittävä ohjelma-ajan pidennys tapahtui, kun aamupäivän äänilevykonsertti klo 11.00— 12.00 palautettiin ohjelmaan kesäkuun 4 pnä. Syyskuun 2 pstä alkaen alettiin jälleen sunnuntailtapäivisin radioida Helsingin kaupunginorkesterin kansankonsertteja ja samana päivänä päästiin myös koko sunnuntain tauottomaan lähetykseen.”

Vuoden 1945 suuret maailmanpoliittiset tapahtumat heijastuivat myös vahvasti Yleisradion ohjelmissa. ”Toisen maailmansodan dramaattiset loppuvaiheet aiheuttivat paitsi useita ylimääräisiä uutislähetyksiä – nämä tärkeät uutiset tahdottiin tiedoittaa kuuntelijoille mahdollisimman nopeasti — useita suurempia ohjelmanmuutoksia. Toukokuun 3 pnä radioitiin Suurtorilta Berliinin valtauksen johdosta järjestetty kansalaisjuhla, jossa puhuivat ministerit Urho Kekkonen, Yrjö Leino ja Eero A. Vuori.”. 

”Toisen maailmansodan päättymistä, ensin Euroopan ja sitten Japanin V-päivää juhlittiin laajoin erikoisohjelmin. Toukokuun 5.pnä puhuivat pääministeri J. K. Paasikivi ja ministeri Mauno Pekkala sekä arkkipiispa Aleksi Lehtonen. Juhlaohjelmaan kuuluivat vielä yhdistyneitten kansakuntien kansallishymnit ja Sibeliuksen V sinfonia. Sodan päättymisen ja rauhan saapumisen johdosta puhuivat 8. 5 eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Lisäksi radioitiin suomeksi tulkittuna pääministeri Winston Churchillin puhe. Tasan klo 24.00’toukokuun 8 pnä julistivat Turun Tuomiokirkon kellot aselevon astuneen voimaan Euroopassa. Toukokuun 9 pnä radioitiin generalissimus Josef Stalinin puhe Euroopan sodan päättymisen johdosta. Eetteriä »kampaamalla» koottiin välähdyksiä voitonriemun ilmauksista eri puolilla maailmaa. Japaninkin antauduttua radioitiin 15. 8 Englannin kuninkaan ja 16. 8 pääministeri Attleen puheet sekä lopuksi 3. 9 välähdyksiä toisen maailmansodan päättymistä juhlivasta Moskovasta.”

Teknillinen toiminta

Helsingin radioasema täytti 15 vuotta vuonna 1945
Helsingin radioasema täytti 15 vuotta vuonna 1945

Yleisradioasemat lähettivät radio-ohjelmia vuonna 1945 samaan tapaan kuin edellisenä vuonna. ”Radioputkitilanne oli edelleen kireä, sillä uusia putkia ei ulkomailta saatu ja vanhat varastot oli käytetty loppuun. Putkien saannista neuvoteltiin englantilaisen Marconi-yhtymän kanssa, joka ilmoittikin olevansa suostuvainen toimittamaan radioputkia Suomeen, kunhan Suomen ja Englannin viranomaiset antavat siihen tarvittavat luvat.”

Heinäkuussa tapahtuneen auringonpimennyksen aikana suoritettiin kuuluvaisuuskokeiluja. Tällöin todettiin, että auringonpimennys sai aikaan varsin huomattavan »yöeffektin» radiolähetysten kuuluvaisuudessa. Havaintoja varten rakennettiin 50 watin lyhytaaltolähetin, joka auringonpimennyksen ajaksi sijoitettiin Kuopion yleisradioasemalle Pellesmäkeen. Myös Helsingin lyhytaaltoasema otti osaa auringonpimennyksen aikana suoritettuihin kokeiluihin. Suomen radioasemien lähetyksiä auringonpimennyksen aikana kuunneltiin myös Ruotsissa. Auringonpimennyksen yhteydessä tehtyjen havaintojen ja tutkimusten tulokset jätettiin Suomen Tieteelliselle Seuralle, joka antoi niistä Yleisradiolle erikoisen kiitosmaininnan.

 

 

Lähteet:

  • Yle vuosikertomukset, https://yle.fi/aihe/yleisradio/vuosikertomukset/arkisto
  • Yle Elävä Arkisto, https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/
  • Yle Elävä Arkisto, https://yle.fi/aihe/elava-arkisto
Lisää suosikkeihin