Porin lyhytaaltoasema välitti Suomi-kuvaa maailmalle

Lyhytaallot olivat 1930-luvun huipputekniikkaa, se oli ”langaton yhteys joka kantoi toiselle mantereella saakka”. Miten lyhytaaltolähetykset tulivat Suomeen ja miten Porin lyhytaaltoasema sai alkunsa, siitä tämä artikkeli.

 

Yleisradion työpajan rakentama 300 W:n lyhytaaltolähetin. Klikkaa kuva isommaksi. Lähde Yle Elävä Arksito, https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/with/15301144730/
Yleisradion työpajan rakentama 300 W:n lyhytaaltolähetin. Klikkaa kuva isommaksi. Lähde Yle Elävä Arkisto.

Ylen vuosikirjassa 1937 kirjoitetaan ”Koska lyhyitä aaltopituuksia on kovin vähän varattu yleisradiotarkoituksiin ja koska viime vuosina Eurooppaan on rakennettu lukuisia lyhytaaltoasemia, tahdottiin Suomellekin varata muutamia lyhytaaltolähetyksiin sopivia aaltoja. Tämän johdosta sijoitettiin Helsingin yleisradioasemalle pieni koelähetin, antenniteholtaan n. 100 wattia. Mainittu lähetin lähetti toukokuusta (vuosi 1937) lähtien säännöllisesti Lahden (aseman) ohjelmat 6140 kj/s eli 48,86 m:n aallolla. Sitäpaitsi ryhdyttiin O.Y. Suomen Yleisradio A.B:n työpajassa Helsingissä rakentamaan n. 1 kW:n antennitehoista lyhytaaltoasemaa. Uusi lyhytaaltoasema sijoitetaan toistaiseksi Lahden yleisradioasemalle”. Kuten arvata saattaa, oli näiden kokeiden taustalla vuoden 1940 Helsingin Olympialaiset.

Klikkaa ja lue lisää …Porin lyhytaaltoasema välitti Suomi-kuvaa maailmalle

Lisää suosikkeihin

Kun TV-lähetykset saapuivat Suomeen

Yleisradion tv-historian ensimmäisiä vuosia. Vuoden 1955 suunnitelmista käynnistyi mittava urakka. Helsingin olympiastadionin tornin tv-asema aloitti virityskuva- ja äänilevylähetyksensä helmikuussa 1957. Siitä kolmen vuoden kuluttua TV-lähetyksiä nähtiinkin lähes koko eteläisessä Suomessa.

 

Vuosikirja 1950

 

”Marraskuussa 1949 oli pääkaupungissa radiohistoriallinen merkkitapaus. Tällöin esitettiin Suomessa ensi kerran näköradio- eli televisioesityksiä. Suuri amerikkalainen toiminimi General-Electric oli täkäläisen edustajansa Anglo-Nordicin toimesta ja neuvoteltuaan asiasta yhtiön ja olympiakisojen järjestelytoimikunnan kanssa järjestänyt tänne näköradioesityksiä, joissa suomalaiselle yleisölle tarjoutui tilaisuus tutustua Amerikan näköradion nykyiseen tasoon. General Electricin tänne tuomat näköradiolaitteet olivat tekniikan viimeisiä uutuuksia ja varsin korkeaa tasoa. Kuvien juovaluku oli 625, mikä Euroopassa on esitetty hyväksyttäväksi standardi juovaluvuksi. Toiminimi oli järjestänyt näköradioesitykset silmälläpitäen olympiakisojen ajaksi suunniteltavia näköradioesityksiä.”

Klikkaa ja lue lisää …Kun TV-lähetykset saapuivat Suomeen

Lisää suosikkeihin

Kun ULA-lähetykset saapuivat Suomeen – suomalaista radiohistoriaa vuosilta 1951 -1960

ULA-lähetykset saapuivat Suomeen pienin mutta vakain askelin. ”Luonnonmukainen ja häiriötön ääni” kiinnosti varmasti kaikkia, mutta koko Suomen kattavan radiolähetinketjun rakentaminen oli kallista ja aikaa vievää. Myös ongelmia oli matkassa…

 

Yleisradion vuosikertomus vuodelta 1951 kertoo ”Yleisradion teknillinen neuvottelukunta tutki mahdollisuuksia kuunteluolosuhteiden parantamiseksi sekä laati 5-vuotissuunnitelman yleisradioasemaverkostomme edelleen kehittämiseksi. Ula-aaltojen käytäntöönottoa puoltavat monessa maassa, ennenkaikkea Saksassa, saadut hyvät tulokset. Ula-asemat soveltuvat erittäin hyvin kaksikielisten asutusalueiden radioasemiksi. Niiden avulla voidaan saada erilliset asemaverkostot suomenkielisille ja ruotsinkielisille kuuntelijoille, jolloin yleisradion vaikea kielikysymys ratkeaa suotuisasti. Ula-asemia, voidaan edullisesti käyttää myös monessa sisämaan asutus- ja teollisuuskeskuksessa.

Neuvottelukunta piti tärkeänä, että ula-asemien rakentamiseen ryhdytään jo v. 1952, sillä uuden järjestelmän käytäntöönotto vaatii aikaa, kun taas toiselta puolen kuunteluolosuhteita olisi maassamme saatava nopeasti parannetuksi”

Klikkaa ja lue lisää …Kun ULA-lähetykset saapuivat Suomeen – suomalaista radiohistoriaa vuosilta 1951 -1960

Lisää suosikkeihin

Suomen radiohistoriaa vuosilta 1940 – 1945

1940-luvun alkupuoli on Suomen Yleisradiolle varsin tapahtumarikas. Radio oli mukana jälleenrakennuksessa, keräyksissä mutta myös sotatoimissa. Talvi- ja jatkosodassa radio tiedotti, oli rintamalla ja antoi suuntaa lentokoneille. Radiolähetinputkien huono saatavuus vaikutti lähetysaikoihin. Veden vähyys koskissa ja sen myötä huonolaatuinen sähkö sekä asemiin kohdistuneet pommitukset aiheuttavat lähetyskatkoja. Kävi jopa niinkin, että saksalainen lentokone katkaisi Pietarsaaren aseman antennin..

Klikkaa ja lue lisää …Suomen radiohistoriaa vuosilta 1940 – 1945

Lisää suosikkeihin

Suomen radiohistoriaa vuosilta 1930 – 1939

Vuonna 1930 Suomessa toimi seitsemän radioasemaa eikä radiokuuluvuutta riittänyt koko silloisen Suomen aluelle. 1930-luvun puoliväliin tultaessa tilanne oli muuttunut: Yleisradiolla oli Lahden suurasema, äänentallennuslaitteet ja jopa puhelinlankojen välityksellä toimiva ääniyhteys Tukholmaan saakka. Vuosikymmenen aikana keksittiin lähetyksen dynamiikkasäätäjä ja jopa puhelimitse toimiva lankaradio. 

Klikkaa ja lue lisää …Suomen radiohistoriaa vuosilta 1930 – 1939

Lisää suosikkeihin

Valokuvia Porin vanhasta lyhytaaltoasemasta

Valokuvat liittyvät Porin lyhytaaltoasemasta kertovaa artikkeliin: Porin lyhytaaltoasema välitti Suomi-kuvaa maailmalle . Jos haluat liittää oman asemakuvasi tähän kokoelmaan, lähetä kuva tällä palautelomakkeella.

Saat kuvat suuremmaksi, kun klikkaat niitä.

Ote Yleisradion vuosikirjasta 1977 – 1978. Taustalla Porin Outokummuntien kerrostaloja. Antennin ja talojen välinen etäisyys oli lähimmillään 270 metriä. Kartta/map: https://goo.gl/maps/yFY8XCyv1B42

Klikkaa ja lue lisää …Valokuvia Porin vanhasta lyhytaaltoasemasta

Lisää suosikkeihin