Porin lyhytaaltoasema välitti Suomi-kuvaa maailmalle

1920-luvulla radiolähetykset kuuluivat vain aseman lähialueella. Vuosien saatossa teknikka kehittyi ja asemien kuuluvuus parantui. Lahteen saatiin vuonna 1928 suurtehoinen radioasema joka kuului jopa Keski-Euroopassa. 1930-luvun löydettiin lyhytaallot, jotka mahdollistivat radiolähetykset jopa toiselle mantereelle saakka. Suomi halusi mukaan ja Valtioneuvosto asetti vuonna 1937 asiantuntijalautakunnan tutkimaan lyhytaaltoisen radiotoiminnan aloittamista Suomessa. Tästä alkoi tie joka johti Porin lyhytaaltoaseman perustamiseen. 

 

Yleisradion työpajan rakentama 250 watin tehoinen lyhytaaltolähetin. Klikkaa kuva isommaksi. Lähde Yle Elävä Arksito, https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/with/15301144730/
Yleisradion työpajan rakentama 250 watin tehoinen lyhytaaltolähetin. Klikkaa kuva isommaksi. Lähde Yle Elävä Arkisto.

Yleisradion vuosikirja vuodelta 1937 kertoo, että kaikki alkoi pienestä koelähettimestä. Sen avulla piti raivata jalansijaa maailman lyhytaaltotaajuuksilla.

Koska lyhyitä aaltopituuksia on kovin vähän varattu yleisradiotarkoituksiin ja koska viime vuosina Eurooppaan on rakennettu lukuisia lyhytaaltoasemia, tahdottiin Suomellekin varata muutamia lyhytaaltolähetyksiin sopivia aaltoja.

Tämän johdosta sijoitettiin Helsingin yleisradioasemalle pieni koelähetin, teholtaan noin 100 wattia. Lähetin lähetti toukokuusta 1937 lähtien Lahden radioaseman ohjelmaa 6140 kj/s eli 48,86 m:n aalloilla.”

Vuoden 1938 aikana Helsingin koelähettimen tehoa nostettiin 250 wattiin ja antenniksi ”rakennettiin itsesäteilevä puinen puoliaaltoantennimasto”, kerrotaan Ylen vuoden 1938 vuosikirjassa.

Niinä aikoina Yleisradion työpajassa Helsingissä ryhdyttiin rakentamaan toista 1000 watin tehoista lyhytaaltoasemaa, joka oli tarkoitus sijoittaa Lahden radioasemalle.

Kuten arvata saattaa, oli näiden lyhytaaltolähetysten taustalla vuoden 1940 Helsingin Olympialaiset ja niiden radiointi maailmalle.

 

Yleisradion koelähetin kuului Australiassa ja Pohjois-Amerikassa saakka

 

Vuoden 1938 vuosikirjassa oli rohkaisevia sanoja, sillä koelähetykset olivat onnistuneet poikkeuksellisen hyvin: ”Huolimatta pienestä tehostaan on tämä asema, Helsinki III, kuulunut Euroopassa sangen hyvin.

Yleisradion työpajalla Helsingin rakennettu 1000 watin (1 kW:n) lyhytaaltolähetin sijoitettiin Lahden radioasemalle ja sai nimekseen Lahti II. Se aloitti toimintansa 30.8.1938 taajuuksilla 9500 kHz ja 11780 kHz, jotka kuuluivat vieläkin kauempana. ”Kuuluvaisuus on ollut saapuneiden ilmoitusten mukaan hyvä Keski- ja Länsi-Euroopassa, erikoisesti Portugalissa ja Englannissa, mutta on saatu joukko varmoja ilmotuksia myöskin Australiasta ja Pohjois-Amerikasta, osaksi sikäläisiltä suomalaisilta”,  kertoo Yleisradion vuosikirja 1938.

Tämä innosti uusiin kokeiluihin ja Lahden radioaseman työpajassa ryhdyttiin rakentamaan toista samanlaista 1 kW:n tehoista lähetintä. Se aloitti lähetyksensä 16.11. 1938. Tämä uusi lähetin, nimeltään Lahti III käytti ”lyhyempää aaltoa” (taajuuksia 15190 kHz ja 17800 kHz) jonka ansiosta lähetykset kuuluivat vieläkin kauempana Australiassa ja Uudessa Seelannissa saakka.

Kuuntele. Lahden lyhytaaltoaseman kuulutus. ”Pyydämme arvoisia kuuntelijoita lähettämään kuuluvuusilmoituksia”. Kuuluttajana Kaisu Puuska-Joki. Lähde Yle Elävä Arkisto.

 

Yleisradio päätti rakentaa Poriin suurtehoisen lyhytaaltoaseman

 

Yleisradion Porin lyhytaaltoasema. Kuvasta näkyy mastojen väliin sijoitettu vaijereista tehty verhoantenni. Kuva on otettu läheisen kansakoulun katolta. Lähde Yle Elävä Arkisto. Klikkaa kuva isommaksi.
Yleisradion Porin lyhytaaltoasema. Kuvasta näkyy mastojen väliin sijoitettu varsinainen lähetysantenni, verhoantenni. Kuva on otettu läheisen kansakoulun katolta. Lähde Yle Elävä Arkisto. Klikkaa kuva isommaksi.

Helsingin vuoden 1940 kesäolympialaisten radiolähetyksiä varten Yleisradio päätti rakentaa Poriin suurtehoisen lyhytaaltoaseman. Asemalle tilattiin 50 kilowatin tehoinen lähetin kuuluisalta englantilaiselta Marconilta. Toiveena oli lähetinlaite jonka lähetysteho voitaisiin myöhemmin kaksinkertaistaa.

Porin lyhytaaltoaseman rakentaminen aloitettiin heinäkuussa vuonna 1939. Aseman sijaintipaikka oli suurella pellolla, Koiviston kylän entisillä mailla, noin viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Hugo Harmia. Rakennus on 2-3-kerroksinen, tiilirakenteinen ja sen julkisivu on rapattu. Hugo Harmia suunnitteli myöhemmin myös Helsingin Kauppakorkeakoulun.

Lyhytaaltoaseman rakennustöitä johti rakennusmestari V.E. Kylä-Tuomola. Urakkasopimuksen mukaan aseman piti olla käyttökunnossa 10.5.1940. Katso aseman sijaintipaikkaa kartasta:  61.464712°N, 021.857107°E

Aseman sijaintipaikka oli mainio. Se oli riittävän kaukana itänaapurista ja sen sähkösaanti oli turvattu Harjavallan voimalaitoksesta käsin. Aseman naapuriin nousi Outokumpu Oy:n Porin metallitehdas, joka tuotti sotatarvikkeita ja jonka tuotteita vietiin Saksaan.

 

Porin lyhytaaltoaseman toiminta alkoi, vaikka Englannin hallitus takavarikoi lähettimen

 

Sodan syttymisen vuoksi Helsingin olympialaiset jäivät pitämättä. Sen lisäksi Marconi ilmoitti että Englannin hallitus takavarikoi Suomea varten rakenteilla olevan lyhytaaltolähettimen. Porin lähetin päätyikin siis Englannin yleisradioyhtiölle BBC:lle.

Marconi tarjoutui lainaamaan takavarikoidun tilalle pienemmän 30 kW:n tehoisen lähettimen. Tämä lähetin aloitti 27.1.1941 säännölliset lähetyksensä taajuudella 9500 kHz noin 15 kilowatin tehoisena. Lähettimen teho oli pienennetty puoleen lähetinputken säästämiseksi, eli sen käyttöiän pidentämiseksi.

Lahden ja Porin lyhytaaltoasemilla käytettiin suunta-antenneja jotka säteilivät tehoa vain haluttuun suuntaan.  Yleisradion vuosikirja kertoo :”Useimmat suunta-antenneista olivat vinoneliö-antenneja, joiden suuntauskyky on verraten suuri, samalla kuin ne ovat rakenteeltaan suhteellisen yksinkertaisia. Lahden asemalle rakennettiin vinoneliö-antennit Etelä- ja Pohjois-Amerikan lähetyksiä varten. Poriin rakennettiin antennit Euroopan ja Pohjois-Amerikan lähetyksiä varten.

Radio-ohjelmat välitettiin Porin asemalle Posti- ja lennätinlaitoksen kaukopuhelinverkoston välityksellä, joissa oli parempi äänenlaatu: ”Radiolähetyksissä käytettyjen ohjelmajohtojen äänenlaatu on paljon suurempi kuin tavallisten puhelinjohtojen. Ohjelmansiirto johdot läpäisevät yleensä jaksolukualueen 50—5000 j/s (Hz)”.

 

Sotavuosina Porin lyhytaaltoasema yhdisti suomalaiset Suomessa ja maailmalla

 

Sota-aikana Yleisradio lähetti ulkomaille tiedotusohjelmia ja uutisia tärkeimmillä eurooppalaisilla kielillä. Tärkeimmiksi kieliksi oli valittu suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, italia, espanja, tanska, venäjä ja viro.

Marraskuussa 1940 ryhdyttiin lähettämään merimiehille ”Tervehdys merille ja satamiin”-nimisiä myöhäisohjelmia, joista ”muodostui tärkeä yhdysside toisaalta kotimaan ja omaisten, toisaalta merillä vaaranalaisissa oloissa liikkuvien merimiesten välille. Ohjelmat, jotka sisältävät omaisten tervehdyksiä ja lyhyen katsauksen kotimaan oloihin ja tapahtumiin sekä musiikkia, lähetettiin aluksi vain lyhytaaltoteitse, mutta vuoden vaihteen tienoilla niitä ryhdyttiin radioimaan myös Lahden, Turun ja Helsingin asemien kautta.”, kertoo Ylen vuosikertomus 1940.

Yleisradion Vuosikertomus 1941 kertoo: ”20.11 lähetettiin kotimaan ja kodin tervehdyksenä merillä ja vieraitten maitten satamissa oleville merimiehille suuri ohjelma, jossa ministeri Henrik Ramsay puhui ja johon muun ohjelman lomassa sisältyi lähes kaksisataa omaisten itsensä maan eri studioista esittämää henkilökohtaista tervehdystä.

Joulun tienoilla järjestettiin kuuntelijoille tilaisuus lähettää joulu- ja uudenvuodentervehdyksensä ulkomailla oleville omaisilleen. Kun radio tänä jouluna oli monelle ainoa keino, jonka avulla he saattoivat toivoa pääsevänsä yhteyteen kaukana olevien omaistensa kanssa, ja kun lisäksi teknillinen yhteys Amerikkaan Suomen Yleisradion lyhytaaltoasemien välityksellä nyt oli varmempi kuin aikaisemmin, oli tervehdysten lähettäjiä tällä kertaa noin 2000 eli kolme kertaa niin paljon kuin minään edellisenä vuotena.

Vuonna 1942 lähetettiin ulkomaille muutamia erikoisohjelmia: Suomen itsenäisyyden 25-vuotispäivän juhla ja Suomen Marsalkan 75-vuotispäivän juhlallisuudet, jonne saapuikin vieraita Saksan ylintä johtoa myöden. Joulukuussa 1942 tasavallan presidentin puoliso rouva Gerda Ryti puhui Ruotsissa ja Tanskassa oleville Suomen lapsille, ts. sotalapsille.

Lyhytaaltolähettimet Helsinki II ja Helsinki III Pasilan radioasemalla vuonna 1944. Lähde Yle Elävä Arkisto.
Lyhytaaltolähettimet Helsinki II ja Helsinki III Pasilan radioasemalla vuonna 1944. Lähde Yle Elävä Arkisto.

Vuonna 1943 toimineet lyhytaaltolähettimet olivat Helsinki 6120 kHz (1 kW) ja 17800 kHz (300 w), Pori 9500 kHz (15 kW) ja 15190 kHz (10 kW) sekä Lahti 11780 kHz (10 kW). Lyhytaaltoasemat lähettivät etupäässä ohjelmaa Keski-Eurooppaan ja Amerikkaan.

Yleisradion vuosikirja 1944 kertoo: ”Lyhytaaltoasemat lähettivät vuonna 1944 sekä tavallisia yleisradioohjelmia että erikoisia tiedoituslähetyksiä Keski-Eurooppaan ja Amerikkaan. Lähetysten kuuluvaisuudesta ei sodan vuoksi ole voitu saada ilmoituksia, mutta UIR:n Brysselissä olevan mittaustoimiston raporttien mukaan lyhytaaltoasemamme ovat siellä kuuluneet hyvin”.

Porin lyhytaaltoasemalla toimi sotavuosista alkaen myös Porin ja Satakunnan alueen kuuntelijoille tarkoitettu keskiaaltolähetin: ”Porin lyhytaaltoasemalla oleva paikallislähetin toimi koko vuoden 1429 kj/s (210 m) jaksoluvulla. Vuoden 1944 alussa otettiin käyttöön 1 kW:n tehoinen keskiaaltolähetin ja aikaisempi väliaikainen 0,25 kW:n lähetin luovutettiin Viipuriin. Lähettimien vaihdos paransi tuntuvasti Porin aseman kuuluvaisuutta”. Porin keskiaaltolähettimen taajuudeksi muotoutui myöhemmin 1484 kHz ja 1485 kHz.

 

100 kW:n tehoinen lyhytaaltolähetin saapuu Poriin vuoden 1947 lopulla

 

Englantilainen Marconi toimitti 100 kW:n lähettimen Poriin vuoden 1947 lopulla.  Marconi suositteli uuteen lähettimeen uudenlaisia antenneja ja niiden vuoksi asema-alueen pinta-alaa piti kasvattaa 9 hehtaarista 14 hehtaarin. Nämä uudet antennit olivat sen ajan huipputekniikkaa, ns. verhoantenneja. Verhoantenni näyttää harvalta kalastusverkolta ja se sijoitetaan roikkumaan kahden tukimaston väliin.

Asemanhoitaja, insinööri Eero Frantsila kirjoitti antenneista näin: ”Tammikuussa 1939 tilattuun 50 kW koneistoon aiotuista antenneista oli pari yleissäteilevää ja neljä sellaista, joissa peräkkäin olevista pystysuorista elementtaariantenneista muodostettu rintama säteili tason suunnassa. Näiden antennien kannatusmastojen piti olla puusta rakennettuja ja niiden suurimman pituuden noin 38 m. Antennien tarvitsema maa-alue olisi ollut 9 ha.

Uuteen vuonna 1947 tarjottuun koneistoon Marconi suositteli aivan toisia antennirakenteita, jotka olivat nykyään suuritehoisilla lyhytaaltoasemilla miltei yksinomaan käytössä olevaa ”stacked dipole-tyyppisiä”. Tällaisen antennin muodostaa joukko puolen aallon pituisia vaakasuoria dipoleja, jotka on ladottu päällekkäin ja rinnakkain noin puolen aallon välimatkoin. Kahteen vastakkaiseen suuntaan syntyvä säteily on estetty toisella, noin neljäsosa aallon päässä edellisestä olevalla aivan samanlaisella dipolitasolla, ns. heijastimella. Periaate on sama kuin yksinkertaisessa Yagi-antennissa. Antennin rakenteen muututtua näin paljon alkuperäisestä ei aseman tarkoituksiin alunperin varattu 9 ha maa-alue enää riittänytkään, vaan maata oli edellisen lisäksi saatava lisää n. 5 ha, joten aseman hallussa tuli olemaan maata yhteensä 14 ha.

 

Lyhytaaltoaseman vihkiäiset vuonna 1948

 

Porin lyhytaaltoaseman vihkiäisiä vietettiin 30.11. 1948. Maailmalle radioidusta vihkiäisohjelmasta mainittakoon Tasavallan Presidentin J.K. Paasikiven ja kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerin Erkki Härmän sekä pääjohtaja S. J. Aholan ja pääjohtaja Hella Wuolijoen puheet. Vihkiäispuheessaan presidentti Paasikivi toivoi että tämä ”uusi elävä sana tavoittaisi mahdollisimman monta entisestä ja nykyisestä kotimaasta kiinnostunutta kuulijaa.”

Aseman lähetysten hyvästä kuuluvuudesta Pohjois-Amerikassa alkoi heti saapua lukuisia ilmoituksia. Lyhytaaltoasema näytti herättäneen Amerikan suomalaisten keskuudessa suurta mielenkiintoa. Vihdoinkin musiikkia ja uutisia vanhasta kotimaasta – ja vieläpä suomen kielellä.

Porin lyhytaaltoaseman valmistuttua alkoivat aseman lähetykset säännöllisesti 1.12. Lähetyksiä oli vuorokaudessa yhteensä viisi tuntia, klo 5.00 – 7.00, 14.00 – 15.00, 17.45 – 18.45 ja 23.00 – 24.00. Ohjelmat otettiin kotimaan yleisohjelmasta valikoiden sellaisia ohjelmanumeroita, jotka parhaiten sopivat ulkosuomalaiselle kuuntelijakunnalle. Ainoa ohjelmiin sisältynyt vieraskielinen lähetys oli Valtion Tiedoituskeskuksen hoidossa ollut englanninkielinen katsaus kotimaan oloihin ja tapahtumiin”, kertoo Yleisradion vuosikirja 1948.

Antennimastojen raudanhankinnassa tapahtuneiden viivytysten vuoksi aseman antennit valmistuivat vasta vihkiäisten jälkeen. Mastojen välissä roikkuvia verhomaisia antenneja kannatti neljä 76 metrin korkuista teräsmastoa ja yksi 46 metrin masto. Mastot valmistuivat syyskuussa 1949. Antennit suuntasivat lähetykset Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Länsi-Eurooppaan.

1940-luvun lopulla lyhytaaltotaajuudet alkoivat ruuhkautua. Yleisradion vuosikirja 1948 kertoo ”Neuvostoliiton ulkoasiainministeriö ilmoitti helmikuussa Suomen viranomaisille, että Lahden lyhytaaltoaseman lähetykset jaksoluvulla 9500 kj/s häiritsevät Neuvostoliiton erästä radioasemaa, sekä pyysi kyseessä olevan jaksoluvun vapauttamista. Asiasta neuvoteltiin Brysselissä ja Moskovosssa keväällä 1948. Moskovassa käytyjen neuvottelujen tuloksena laadittiin luonnos sopimukseksi, jossa Suomi oikeutetaan käyttämään jaksolukua 9555 kj/s määrättyinä tunteina vuorokaudessa. Ajat oli valittu siten, että lähetykset soveltuvat Amerikkaan suuntautuviin lähetyksiin. Sopimusluonnoksen mukaan Suomi puolestaan luopuu toistaiseksi käyttämästä jaksolukua 9500 kj/s lyhytaaltolähetyksissään”.

Tästä ajasta on myös elävää kuvaa. Yleisradion toimintaa ja työpäivän kulkua Fabianinkadun radiotalossa seurataan Suomi-Filmi Oy:n lyhytelokuvassa Yleisradion päivä. Aikansa radiokuuluisuuksista elokuvassa nähdään mm. Carl-Erik Creutz, Pekka Tiilikainen, Markus Rautio, Kaisu Puuska, Leo Meller sekä pääjohtaja Hella Wuolijoki. Pienoisparlamentin vieraana Hertta Kuusinen.

 

Helsingin olympialaiset ja 1950-luku

 

Suomen lyhytaaltolähettimet keskittyivät Poriin. Lahden radioaseman 15 kW:n tehoinen lyhytaaltolähetin siirrettiin 21. 1. 1949 Poriin. Helsingin Pasilassa toiminut taajuuden 17800 kHz (lähetysteho 1 kW) lähetin lopetti lähetyksensä 1.4.1950 ja sen lähetykset siirrettiin Poriin.

Helsingin, taajuuden 6120 kHz (lähetysteho 15 kW) lähetin toimi lokakuun 1950 loppuun saakka, jonka jälkeen se siirrettiin Poriin, missä sen lähetykset alkoivat 15. 12. 1950. Poriin siirto paransi tämän Keski-Eurooppaan ja Pohjois-Suomeen suunnatun kanavan kuuluvuutta.

Vuoden 1950 vuosikertomus kertoo: ”Lyhytaalto-ohjelmia lähetettiin vierailla mailla, lähinnä Pohjois-Amerikassa asuville suomalaisille viisi tuntia vuorokaudessa. Lähetysajat olivat klo 5.00 – 700, 14.00 – 15.00, 17.45 – 18.45  ja 23.00 – 24.00 Suomen aikaa. Ensin mainittuun lähetykseen sisältyi kaikkina muina päivinä paitsi maanantaina 40 minuutin pituinen ruotsinkielinen osa. Kokeilutarkoituksessa lähetettiin lisäksi kesäkuukausina ja alkusyksystä klo 11.00 – 14.00 välillä yleisohjelma Eurooppaan suunnattuna. Koska yhtiöllä ei ollut varoja erikoisten lyhytaalto-ohjelmien järjestämiseen koottiin ohjelmat siten, että kotimaan radio-ohjelmasta valikoitiin ulkosuomalaiselle kuuntelijakunnalle parhaiten sopivia ohjelmiaa. Ainoat vieraskieliset ohjelmat  olivat ulkoasiainministeriön järjestämät englannin- ja ranskankieliset katsaukset kotimaan oloihin, lähinnä sanomalehtien artikkeliaineiston pohjalla.

Vuonna 1952 lyhytaalto-ohjelmia lähetettiin 16, 19 ja 31 metrin aalloilla. Pohjois-Amerikassa asuville suomalaisille oli ohjelmaa kaksi tuntia päivässä. Näissä ohjelmissa oli kotimaan radio-ohjelman lisäksi myös ulkoministeriön toimittama englannin- ja ranskankielinen sanomalehtikatsaus. Etelä-Amerikkaan Euroopan yli suunnatussa lähetyksessä oli englannin- ja ranskankielisen sanomalehtikatsauksen lisäksi myös suomenkielinen sanomalehtikatsaus ja STT:n päiväuutiset sekä suomeksi että ruotsiksi. Sunnuntaisin lähetettiin Pohjois-Atlantille suunnattuna lähetyksenä merimiehille tarkoitettua ohjelmaa, joissa oli yhteenveto kotimaan ja merenkulun tärkeimmistä tapahtumista kuluneen viikon aikana, merimiesten opintotoimintaan liittyviä esitelmiä ja pakinoita, selostuksia merenkulkua, satama- ja työoloja koskevista kysymyksistä sekä musiikki- ja ajanvieteohjelmaa. 50 metrin aallolla lähetettiin suomenkielistä ohjelmaa päivittäin klo 7.45 – 23.

Olympia-ohjelmaa lähetettiin lyhytaaltoilla avajaispäivästä 19. 7. 1952 alkaen kaikkina kisapäivinä suomen, ruotsin, englannin ja ranskan kielellä sekä 21. 7. – 2. 8. 1952 välisenä aikana myös espanjan kielellä.

1950-luvun loppupuolella Porin lähetyksiä suunnattiin Eurooppaan sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan. Yleisradio toimitti omia ohjelmiaan suomeksi ja ruotsiksi, Ulkoministeriö puolestaan laati edelleen lyhyitä englannin- ja ranskankielisiä katsauksia.

Porin lyhytaaltoaseman lähetinhalli vuonna 1978. Kuvaaja Ilpo J. Leppänen. Klikkaa kuva isommaksi.
Porin lyhytaaltoaseman lähetinhalli vuonna 1978. Kuvaaja Ilpo J. Leppänen. Klikkaa kuva isommaksi.

Vuonna 1958 Ulkoministeriö lopetti omien ohjelmiensa tuottamisen ja myös Yleisradio supisti ulkomaanlähetystensä määrää. Tämän vuoksi lakkautettiin Helsingin ja Porin välinen ohjelmavälitysyhteys.  Helsingissä nauhoitettuja radio-ohjelmia alettiin toimittamaan lähes päivittäin Poriin linja-autokuljetuksina Matkahuollon kautta.

Yleisradion vuosikirja vuodelta 1958 kertoo ”Kun lähinnä merenkulun taholta pyydettiin lyhytaaltolähetyksiä myös Euroopan vesillä kulkeville aluksille, suoritettiin syksyllä lyhytaaltolähetysten uudelleenjärjestely. Etelä-Amerikkaan suunnatut lähetykset lopetettiin kokonaan, ja niiden tilalle otettiin Keski- ja Etelä-Eurooppaan suunnatut lähetykset. Myös lähetysaikoja muutettiin uusiin vastaanottomaihin sopiviksi. Pohjois-Amerikan lähetykset pidettiin ennallaan. Keski- ja Etelä-Euroopasta sekä niitä ympä­röiviltä vesiltä saapuneiden tietojen mukaan ovat Porin lyhytaaltolähetykset mainituilla alueilla hyvin kuultavissa. Myös Yhdysvalloista on tullut ilmoituksia lähetysten tyydyttävästä kuuntelusta.

 

Kuuluvuus heikkeni 1960-luvulla lyhytaaltoasemien suuren määrän vuoksi

 

Porin lyhytaaltoasema kuvattuna Mastojentien kupeessa olleelta pellolta. Keskiaaltolähettimen yksinäinen masto on kuvan vasemmassa kulmassa. Kuvaaja Raita Sven, Satakunnan Museon kokoelmat. Klikkaa kuva isommaksi.
Porin lyhytaaltoasema kuvattuna Mastojentien kupeessa olleelta pellolta. Keskiaaltolähettimen yksinäinen masto on kuvan vasemmassa kulmassa. Kuvaaja Raita Sven, Satakunnan Museon kokoelmat. Klikkaa kuva isommaksi.

Ulkomaisten lyhytaaltoasemien määrä ja niiden voimakkuus kasvoi nopeasti 1960-luvulla. Kylmä sota heijastui lyhytaalloille Neuvostoliiton ja  Yhdysvaltojen lukuisina eri kielisinä radiolähetyksinä ja niitä häiritsevinä radiohäirintälähetyksinä.

Vuosikirja 1961 toteaa: ”Porin lyhytaaltoaseman kuuluvuutta on suuressa määrin huonontanut sekava tilanne lyhyiden aaltojen käytössä. Valittaen on todettava, ettei monesta yrityksestä huolimatta ole pystytty luomaan kansainvälistä sopimusta, joka takaisi lyhytaaltolähetyksille edes tyydyttävät vastaanotto-olosuhteet”.

Lukuisat valitukset huonosta kuuluvuudesta johtivat tutkimuksiin. Helmikuussa 1962 tehtiin havainto- ja kuuntelumatka laivalla Välimeren alueelle ja sieltä maitse takaisin. Matkalla havaittiin, että Itämerellä voitiin Suomen ohjelmia seurata Lahden (254 kHz) ja Turun (962 kHz) taajuuksilta. Porin lyhytaaltoasema (6120 kHz) kuului Etelä-Itämerelle ja ajoittain kauemmas. ”Välimerellä voitiin kuunnella Suomen lähetyksiä ainakin ajoittain joko 31 metrin tai 19 metrin aalloilla. Itä-, Keski- ja Länsi-Euroopan alueella oli useimmiten edullisinta kuunnella Porin lähetyksiä 19 metrin tai 31 metrin aaltoalueella. Myös 25 metrin aallolla oli Pori usein, vaikkakin heikommin kuultavissa.”, kertoo vuoden 1962 vuosikirja.

Vuonna 1965 Porin lyhytaaltoasemalta lähetettiin päivittäin Pohjoismaihin suunnattua suomen- ja ruotsinkielistä ohjelmaa klo 6.00—24.00. Yleisradion vuosikirja kertoo että ”tämän lisäksi lähettiin klo 8.00—8.20 suomen- ja ruotsinkieliset uutiset, päiväohjelmasta tunnin mittainen lähetys 12.00 alkaen ja illalla 18.00—20.30 ohjelmaa, joka käsitti kotimaisen suomen-ja ruotsinkielisen yleisohjelman ohella merimiehille tarkoitettuja erikoislähetyksiä sekä englanninkielistä ohjelmaa lähinnä lyhytaaltokuuntelua (DX-kuuntelua) harrastavia ulkomaalaisia varten. Tiistaisin klo 17.00— 18.00 lähetettiin Kypros-joukoille toivekonsertti. Merimiesohjelmissa oli uutiskatsauksia, merenkulkuohjelmia, tiedotuksia, pakinoita, merimiesten opintotoimintaan liittyviä esitelmiä sekä musiikki- ja ajanvieteohjelmia.

Yleisradion ulkomaanlähetykset tavoittivat monet ruotsinsuomalaiset. Lahden pitkäaaltoasema (254 kHz), Turun keskiaaltoasema (963 kHz) ja Porin lähettimen taajuus 6120 kHz kuuluivat hyvin Tukholman seuduilla ja Ruotsin rannikolla.

Lyhytaaltolähetysten kehittämiseen ei Yleisradiolla ollut 1950- ja 1960-luvulla kauheasti varaa. 1950-luvulla saapunut ULA-tekniikka kulutti paljon yhtiön varoja, kun maahan rakennettiin laaja ULA-radioasemien verkosto. Sen jälkeen maahan oli saatava kattava tv-lähetinlaitteisto ja -studiot. 1960-luvun lopussa puhuttiin stereotekniikasta ja jopa väri tv-lähetyksistä.

 

1970-luku toi aseman ympärille kerrostalolähiöt ja asemalle tehokkaammat lähetinlaitteet

 

Porin lyhytaaltoasema ja sen lähialue maanmittaushallituksen kartassa 1978. Radioaseman ympärille rakennettiin 1970-luvun alussa Sampolan ja Väinölän kerrostaloalueet.
Porin lyhytaaltoasema ja sen lähialue maanmittaushallituksen kartassa 1978. Radioaseman ympärille rakennettiin 1970-luvun alussa Sampolan ja Väinölän kerrostaloalueet.

Porin lyhytaaltoaseman sijaitsi alunperin keskellä peltoa, siten että lähin rakennus oli Outokummun Porin kuparitehdas.

Vuonna 1945 ryhdyttiin lähialueelle rakentamaan Koivistonluodon aluetta, Kuparitien kerrostaloja ja Väinölän kansakoulua Radioasemantielle. Myös Vanhakoiviston itäalueelle (Ainontie, Louhentie ja Onnelantie) nousi silloin omakotitaloja. Koivistonluodosta ja Vanhakoivistosta syntyi iso omakotialue.

Muuttoliike maalta kaupunkiin toi 1970-luvun alussa kaupunkiin uusia perheitä ja työntekijöitä. Vuonna 1970 Porissa asui 72900 henkilöä ja kolmea vuotta myöhemmin jo yli 80000 henkeä. Työllistäjinä oli tuolloin metalli- ja telakkateollisuus, Itä-Porin suunnalla Outokumpu, joka nykyisin Luvata -nimellä tunnetaan.

Aseman pohjois- ja koillispuolelle syntyi Väinölä, laaja kerrostaloalue jossa talot olivat pääasiassa kolmikerroksisia ja rakennettu neljän ryhmiin. Samaan aikaan aseman länsipuolelle rakentui Sampola, joka oli tuolloin yksi Suomen suurimmista lähiörakentamisen kohteista. Sampolan alueella on kaikkiaan noin 20 asunto-osakeyhtiötä, joissa on lähes 1600 asuntoa. Sampolan kerrostalot on pääasiassa seitsemän kerroksisia.

Viereisestä kartasta kannattaa huomata myös Metallikylän omakotitaloalue radioaseman itä- ja lounaispuolella. Niiden takana, Kuparitien toisella puolella, muutaman 1950-luvulla rakennetun kerrostalon kokonaisuus. Kummuntien ja Kuparitien kulmauksen tietämillä oli tuolloin myös ruokakauppa.

Myös lyhytaaltoasemalla rakennettiin. 1970-luvun alussa Porin lyhytaaltoasemaa modernisoitiin. Sen myötä vanhojen lähettimien käyttö helpottui ja hyötysuhde parantui.

Uutta oli myös 5.3.1972 käyttöön otettu 13 metrin aaltoalueen pienitehoinen lähetin, jonka lähetys kuului Lähi-Idässä, Välimerellä ja Afrikassa. Tämän 13 metrin lähettimen taajuudet olivat 21595 ja 21605 kHz, lähetysteho 1 kW.

Porin lyhytaaltoaseman logaritmis-periodinen suunta-antenni ja lato joka Hymy-lehden mukaan syttyi palamaan voimakkaan radiosäteilyn vuoksi. Kuva Ilpo J. Leppänen
Porin lyhytaaltoaseman logaritmis-periodinen suunta-antenni ja lato joka Hymy-lehden mukaan syttyi palamaan voimakkaan radiosäteilyn vuoksi. Vasemmasta alakulmasta voi erottaa Metallikylän Nikkelitien omakotitaloja ja Kuparitien kerrostaloja. Kuva Ilpo J. Leppänen. Klikkaa kuva isommaksi.

”Ohjelmien lähettäminen linja-autolla Poriin päättyi, kun syyskuun alusta  vuonna 1973  Radio Finland sai vihdoin jälleen lähetysyksikön Helsinkiin,  osan vuorokautta Pori edelleen hoiti nauhoitustoimintana vielä muutaman vuoden”, kertoo Ulkomaanmedia.net-sivusto.

Porin lyhytaaltoaseman kautta lähetettiin ohjelmaa 10 tuntia päivässä taajuuksilla 9, 11 ja 15 MHz sekä yleisohjelma kokonaan taajuudella 6 MHz. Ohjelmia lähetettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja ne suunnattiin Eurooppaan sekä Pohjois-ja Etelä-Amerikkaan. ”, sanoo Yleisradion vuosikirja 1974.

Valtaosa suomen- ja ruotsinkielisistä ohjelmista oli koostettu päivittäisistä kotimaan radio-ohjelmista. ”Kerran viikossa kuultiin merimiesohjelmaa.  Toivekonsertti Kypros-joukoille lähetettiin myös kerran viikossa. ’Toivevakka’ oli ulkosuomalaisille tarkoitettu ohjelma, jossa vastattiin kerran kuussa kuuntelijani kirjeisiin, soitettiin toivelevyjä, välitettiin terveisiä.

Englanninkielistä ohjelmaa lähetettiin puoli tuntia päivässä ja se suunnattiin eri aikoina Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Ohjelmat sisälsivät ajankohtaisen viikkokatsauksen, suomalaista poppia sekä erilaisia kokoomaohjelmia, joissa pyrittiin antamaan monipuolista informaatiota Suomesta. ”, kertoo  Yleisradion vuosikirja.

Antennimasto Kuparitien kupeessa. Antennien harusvaijerit kulkivat tien yli. Tämän maston kannattelema lähetysantenni kulki Nikkelitien omakotitalojen vieressä. Tämä masto kaadettiin huonokuntoisuuden vuoksi 28.1.1982. Kuva Ilpo J Leppänen. Klikkaa kuvaa isommaksi.
Antennimasto Kuparitien kupeessa. Antennien harusvaijerit kulkivat tien yli. Tämän maston kannattelema lähetysantenni kulki Nikkelitien omakotitalojen vieressä. Tämä masto kaadettiin huonokuntoisuuden vuoksi 28.1.1982. Kuva Ilpo J Leppänen. Klikkaa kuvaa isommaksi.

Yleisradio lähetti ulkomaille myös itsenäisyyspäivän juhlallisuudet ja jouluna joulutervehdykset. Joulutervehdyksiä välitettiin Suomesta ulkomailla asuville tuttaville ja ystäville sekä tietysti lukuisille merimiehille, rakennusmiehille ja YK-sotilaille.

Ohjelmat myös menevät perille. Tätä todistaa jo palautteena tuleva posti. Kirjeiden ja korttien tulva on jatkuva ja viestejä tulee lähes kaikkialta maailmasta. Kaukaisimmat kirjeet ovat Uudesta Seelannista. Huomattavat määrät kirjeitä tulee tietysti Pohjois-Amerikasta, missä Yleisradion lyhytaaltolähetysten kuuntelu on erityisen suosittua – onhan Kanadassa ja Yhdysvalloissa paljon suomalaisia siirtolaisia. Muita vakituisia tuttavuuksia ovat Australian suomalaiset ja monet merimiehet jotka pitävät yhteyttä kotimaahansa kuuntelemalla Yleisradion lyhytaalto-ohjelmia”, kirjoittaa Tekniikan Maailma 3/1975.

Lokakuussa 1976 Porin lyhytaaltoasemalle otettiin käyttöön uusi, sveitsiläisen Brown Boverin valmistama 250 kilowatin lähetin ja saksalaisen Rohde & Schwartzin valmistama pyöritettävä laajakaistainen logaritmis-perioidinen antenni.

Uuden lähetin-antenniyksikön ansiosta lyhytaaltolähetysten kuuluvuusalue laajeni erityisesti Välimeren alueille, Lähi- ja Keski-Idän, Afrikan, Kauko-Idän ja Australian alueille, missä ei aikaisemmin ollut suunnattuja lähetyksiä. Pohjois-Amerikan lähetykset tapahtuivat edelleen pääosin vanhoilla verhoantenneilla.

Toiminnan ollessa laajimmillaan, lyhytaaltoaseman eri puolille maailmaa suunnattu vuorokautinen lähetysaika ylitti sata tuntia.

Lyhytaaltoaseman mastot ja antennit tuntuivat keräävän salamoita, tai niin ainakin uskottiin. Monilla Väinölän Kullervontien (nyk. Outokummuntie) ja Luodontien kerrostalojen parvekkeilla ja niiden alla autotallien edessä oli paljon katsojia ukkosten aikaan. Varmasti moni alueen asukas vielä muistaakin ne kovat ukkosen jyrinät ja paukkeet.

1980-luvun alussa vanhan 100 kW:n lähettimen vanhentunut tekniikka rajoitti huomattavasti taajuuksien valintaa. Myös masto- ja antennilaitteet olivat suurimmalta osin heikossa kunnossa. Jopa niin huonossa kunnossa, että Kuparitien kupeessa sijainnut antennimasto kaadettiin 28.1.1982. Tämän lisäksi Porin kaupunkialue oli laajentunut aseman ympärille eikä tilaa aseman kehittämiselle enää ollut.

Kylmä sota sekä lyhytaaltolähettimien määrän ja lähetystehojen jatkuva kasvu lisäsi radioasemien keskinäisiä häiriöitä ja vaikeutti Porin aseman kaltaisten pienten asemien kuuluvuutta maailmalla. Mutta kyllä sitä kuuluvuutta joskus riitti ”testattu tapa saada ympärilleen suomalaisia Kanarialla on soittaa radiosta Yleisradion lyhytaaltolähetystä”, sanoo Helsingin Sanomat 31.3.1982.

Kuuntele. Yle tunnus, asemakuulutus ja ote Jean Sibeliuksen Karelia-sarjasta. Ohjelmasiirtoyhteys Helsingistä Porin vanhalle asemalla hoidettiin hieman yli 100 MHz:n taajuudella. Tätä hyvälaatuisen äänen kanavaa pystyi kuuntelemaan matkaradiolla.

 

Radiolähetyksiä uuneissa ja kattiloissa

 

Vuonna 1976 Porin lyhytaaltoaseman terveyshaittoja tutkittiin sillä Porin terveyslautakunta väitti aseman aiheuttavan terveydellistä haittaa. Lähde Helsingin Sanomat 11.11.1976. Klikkaa artikkeli isommaksi.
Vuonna 1976 Porin lyhytaaltoaseman terveyshaittoja tutkittiin sillä Porin terveyslautakunta väitti aseman aiheuttavan terveydellistä haittaa. Lähde Helsingin Sanomat 11.11.1976. Klikkaa artikkeli isommaksi.

Porin lyhytaaltoaseman voimakkaat radiolähettimet häiritsivät lähialueella asuvien elämää, etenkin Metallikylän sekä Väinölän ja Sampolan kerrostaloalueilla.

Radiolähetyksiä kerrottiin kuuluneen jääkaapeista, liedellä olevista kattiloista, sähkökiukaasta, uuneista ja jopa ämpäreistä. Metallikylän Nikkelitien talot olivat alle 100 metrin päässä lähetysantennista ja lähetykset sattoivat kuulua huonolaatuisista ja viallisista sähkölaitteista.

Niinä aikoina oli ihan tavallista, että radio-ohjelmia kuului televisiosta, kasettinauhurista, LP-soittimesta, matkaradioista, VHS-videonauhureista ja läheisen Väinölän koulun äänentoistolaitteista. Koulun juhlasalissa saattoikin kesken juhlien kuulua Yleisradion tuttu tunnus. Ja jos olit ostanut uudet hienot stereot ja kaiuttimet, kuului niistäkin lyhytaaltoaseman radio-ohjelmia.

Aseman ”läpikuulumista” vastaan taisteltiin monenlaisilla nikseillä. Tehokkain oli ferriittisauva, joka näyttää lakritsilta mutta onkin rautajauheesta valmistettu 15 – 20 cm mittainen pötkö. Läpikuuluminen vaimeni tai poistui kokonaan kun laitteiden virtajohtoa, antennikaapelia tai kaiutinjohtoa kiedottiin sauvan ympärille 10 – 30 kierroksen verran.

Hymy-lehti 3/1979 kertoi Porin ihmeestä: ämpäri, sähkölevy ja kiuas lähettävät radio-ohjelmia.

Hymy-lehti uutisoi myöhemmin että voimakas radiosäteily olisi jopa sytyttänyt aseman vieressä sijanneen vanhan ladon. Todellinen syttymissyy oli pikkupoikien tulitikkuleikit.

Sähkömagneettinen kenttä huolestutti porilaisia ja Porin terveyslautakuntaa. ”Kiista aseman terveyshaitoista eteni jopa lääkintöhallitukseen vuonna 1977”, muistelee yleisradioinsinööri Jorma K. Laiho kirjassaan.

Lähettimien aiheuttama sähkökenttä oli voimakas etenkin asemarakennuksen sisällä. Lyhytaaltoaseman työntekijät esittelivät vierailijoille itsestään palavia loistelamppuja, joita olikin joskus ripustettu lähettimien lähelle.

YLE:n ihmeitä Porissa: Ämpäri, sähkölevy ja kiuas lähettävät radio-ohjelmaa." Yleisradion lyhytaaltoasema Porin Sampolan ja Vanhankoiviston asukkaiden riesana. Hymyn toimittaja haastattelee alueen asukkaita kiusallisesta ilmiöstä, tutkii asian syytä ja pohtii aseman terveydellistäkin vaikutusta. Hymy-lehti 3/1979. Klikkaa kuva suuremmaksi.
YLE:n ihmeitä Porissa: Ämpäri, sähkölevy ja kiuas lähettävät radio-ohjelmaa. Hymy-lehti 3/1979. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Vuonna 1983 tehtiin päätös uuden lyhytaaltoaseman rakentamisesta Preiviikiin, noin 10 kilometrin päähän kaupungin keskustan länsipuolelle. Vuoden 1983 budjettiesityksen mukaan valtio maksoi kaksi kolmasosaa uuden lyhytaaltoaseman kustannuksista ja Yleisradio loput. Uudelle radioasemalle oli suunnitteilla myös keskiaaltolähetin Pohjois- ja Keski-Euroopan lähetyksiä varten.

Yleisradion vuosikirja 1982-1983 kertoo: ”Aseman valmistumisella tulee olemaan huomattava merkitys Suomesta ulkomaille välittyvän tiedon lisäämisessä”. Uuden aseman rakentaminen alkoi kesällä 1984.

Kuuntele. Radio Finland taajuudelta 21800 kHz. Vastaanottimena edullinen 30 euron lyhytaaltoradio ja sen oma antenni. Vastaanottopaikka Pohjois-Carolina, Yhdysvallat.

 

Radio Finland taajuudelta 11755 kHz. Kaiku johtuu siitä, että osa signaalista on kiertänyt maapallon.

 

Porin uusi lyhytaaltokeskus aloitti vuonna 1987

 

Porin lyhytaaltokeskus sijaitsee Porin länsipuolella Preiviikissä. Asema-alueen koko on 40 hehtaaria. Lähetinrakennuksen koko on 3347 neliömetriä. Katso kartasta: 61.484017°N, 021.581097°E

Aseman ensimmäiset lähetyskokeet tehtiin syksyllä 1986 ja tammikuussa 1987 alkoivat säännölliset lähetykset yhdellä lähettimellä. Säännölliset lähetykset alkoivat 1.6.1987, jolloin Porin vanha asema suljettiin. Kuuluvuus parani vanhaan asemaan verrattuna kaikilla kohdealueilla, etenkin kaukoalueilla. Porin uusi asema vihittiin käyttöön 10.5.1988.

Porin keskiaaltolähetin aloitti lähetyksensä taajuudella 963 kHz syyskuussa 1987, jolloin sen kuuluvuusalue kattoi valoisaan aikaan suurimman osan Itämerta sekä Ruotsin itäosat Tukholma mukaan lukien. Pimeällä lähetykset kuuluivat koko Skandinaviassa, Keski-Euroopan pohjoisosissa ja Britteinsaarilla – jopa Kanarian Saarilla saakka. Taajuuden 963 kHz keskiaaltolähetin toimi tätä aiemmin Turun Vasaramäellä.

Aseman antennit muodostuvat kymmenestä antennimastojen väliin sijoitetusta verhoantennista ja vanhalta asemalta siirretystä käännettävästä suunta-antennista. Edellisten lisäksi asemalla on 185 metriä korkea keskiaaltoantenni. Lyhytaaltolähetykset voidaan suunnata eri suuntiin välillä 60 – 325 astetta.

Lyhytaaltokeskuksessa on yhteensä kuusi lähetintä: kolme automaattisesti virittyvää 500 kW:n lähetintä, 100 kW:n lähetin, vanhalta asemalta siirretty 250 kW:n lähetin sekä 600 kW:n keskiaaltolähetin.

Voimakastehoiset lähettimet vaativat myös tehokkaan jäähdytyksen. Lähettimien tehokomponentit on jäähdytetty kiertovedellä. Kiertovettä käytetään myös lähetinrakennuksen lämmittämiseen.

Lähetysteho siirretään lähettimistä halkaisijaltaan 22 cm paksuista kaapelia pitkin kytkentämatriisiin. Kytkentämatriisissa lähetin kytketään lähetysantenniin. Automaattisesti tapahtuva antennikytkentä kestää kolme sekuntia. Automatiikka suorittaa lähettimien ja antennien ohjaukset lähetysaikataulun mukaisesti.

Asemarakennuksessa on kolme kerrosta. Kellarikerroksessa on mm. suurjännitelaitteiden lisäksi katkottoman sähkösyötön ja varavoiman laitteet. Lähetinhallikerroksessa on mm. lähettimet ja lähetystarkkaamo. Toisessa kerroksessa ovat jäähdytyksen vaatimat laitteet. Rakennuksen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota sähkömagneettisen säteilyn vaimentamiseen. Rakennuksen ulkokuorena on maadoitettu ruostumaton teräspelti.

Sähkömagneettinen säteily oli kuitenkin riesana aseman lähialueella. Kolmen kilometrin päässä Preiviikin kylässä asukkaat valittivat 1980- ja 1990-luvulla lukuisista puhelin-, radio- ja tv-häiriöistä. Ulkomaanlähetykset kun kuuluivat ja näkyivätkin hieman epätavallisista paikoista.

Katso Ylen Elävän Arkiston arkistofilmi aseman rakentamisesta ja käyttöönotosta.

Asemalta lähetettävät ohjelmat välitetään Helsingistä linkkiteitse Poriin. Linkkiyhteyksiä Helsingistä Poriin on kaikkiaan neljä kappaletta, eli asemalta voidaan samanaikaisesti lähettää neljää eri ohjelmaa.

1980-luvun lopulla lyhytaaltolähetyksiä oli 84 taajuustuntia vuorokaudessa kaikkiin maanosiin. Vaikka asematungos lyhytaaltotaajuuksilla lisääntyi jatkuvasti, oli Porin kuuluvuus kaikilla kohdealueilla vähintään tyydyttävä.

 

1990- ja 2000-luku

 

Tällainen Radio Finlandin QSL-kortti lähetettiin 1990-luvulla kuittaukseksi ulkomaisesta teknisluonteisesta kuuluvuusilmoituksesta. QSL-card of YLE Radio Finland. Klikkaa kuva isommaksi.
Tällainen Radio Finlandin QSL-kortti lähetettiin 1990-luvulla kuittaukseksi ulkomaisesta teknisluonteisesta kuuluvuusilmoituksesta. QSL-card of YLE Radio Finland. Klikkaa kuva isommaksi.

Ulkomaanlähetysten kielivalikoima lisääntyi, kun lokakuussa 1990 aloitettiin venäjänkieliset lähetykset. Ulkomaanlähetyksiä tuotettiin tämän jälkeen suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi.

1990-luvun loppupuolella Radio Finlandin toimintaa leimasi intenet ja satelliittitoiminnan laajeneminen. Englantilainen World Radio Network WRN aloitti helmikuussa 1994 Ylen ohjelmien jakelun satelliittiteitse Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vuoden lopussa Ylen englanninkielinen ohjelma kuului USA:ssa kaapeliverkoissa useissa kymmenissä osavaltioissa. Koska osa lyhytaaltokuuntelijoista oli siirtynyt kuuntelemaan satelliittia, Eurooppaan suunnattua lyhytaaltotoimintaa supistettiin hieman. Näin voitiin aloittaa erityisesti Etelä-Aasian suunnattu päivittäinen lähetys, jonka tavoitti mm. suomalaiset matkailijat ja liikemiehet Singaporen ja Indonesian suunnilla.

Vuonna 1996 ohjelmien satelliittijakelua Euroopan ulkopuolella laajennettiin. Yleisradio vuokrasi saksalaiselta Deutsche Welleltä satelliittiaikaa Asiasat 2- ja Intelsat 707-satelliiteista, jolloin ulkomaanlähetysten satelliittijakelu laajeni Afrikkaan, Aasiaan ja Australiaan. Venäjänkielistä ohjelmaa alettiin lähettää Murmanskin ja Viipurin paikallisasemilla.

Radio Finlandin lähetykset alkoivat kuulua lokakuusta 1996 alkaen myös Internetissä. Suoran palvelun lisäksi kaikki Radio Finlandin uutiskoosteet olivat saatavissa äänitiedostoina.

Vuonna 1998 Yleisradion televisiojakelun aloittaminen Euroopassa toi Radio Finlandin käyttöön kaksi uutta satelliittijakelukanavaa, mikä mahdollisti Radio Finlandin monikanavaisen palvelun Eurooppaan. Ohjelmien jakelua Internet-äänitiedostoina lisättiin voimakkaasti. Maakuntaradioiden jakelua ulkomaille lisättiin. Pyrkimyksenä oli saada mukaan kaikki maakuntaradiot yhdellä lähetysjaksolla kerran viikossa.

Vuonna 1999 Porin lyhytaaltolähetteen kuuluvuus Suomesta itäänpäin parani huomattavasti antennimuutostöiden ansiosta. Etelä-Amerikkaan suunnatut lähetykset aloitettiin uudelleen muutaman vuoden tauon jälkeen.

Yleisradion jakelutekniikan ulkoistamisen seurauksena Preiviikin lyhytaaltoasema päätyi vuonna 1998 Digita Oy:n omistukseen. Porin lyhytaaltoaseman toiminta päättyi lopullisesti Yleisradion osalta 31.12. 2006, jolloin myös yhtiön lähettämät keskiaaltolähetykset taajuudella 963 kHz lopetettiin.

Tämän jälkeen Digita Oy on vuokrannut keskiaaltojakelua Porista ainakin kiinalaiselle China Radio Internationalille. CRI lopetti keskiaaltolähetykset 15.4. 2013.

Ruotsinsuomalaisten keskusliiton julkilausuma: ”Lähetysten lakkauttaminen koskee ennen kaikkea ruotsinsuomalaisia eläkeläisiä, vanhuksia, näkövammaisia ja ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisia, jotka jo lapsuudessaan ovat tottuneet kuuntelemaan Ylen radiolähetyksiä. Erityisen tärkeä Radio Finland on ollut henkilöille, joiden ruotsin kielen taito on puutteellinen ja jotka kokevat olevansa suomalaisia ja joiden yhteys ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin on heikko. Useat tähän ryhmään kuuluvat ovat ikääntyneitä.

Ylen keski- ja lyhytaaltolähetykset ovat olleet monelle tunneperäinen yhteys kotimaahan. Radio Finlandin nykyiset lähetykset kaapelin tai satelliitin kautta eivät tavoita kuin pienen osan Radio Finlandian entisiä kuuntelijoista Ruotsissa. Ruotsinsuomalaisten ikäihmisten parissa tekemämme kartoitukset osoittavat, että vain hyvin harvalla on kotona mahdollisuus lähetysten kuunteluun nykytekniikan välityksellä

 

Valokuvia Porin lyhytaaltoasemasta

Valokuvia Porin lyhytaaltoasemasta ja radioamatööri OH6AI:n valokuvia uudesta lyhytaaltoasemasta vuodelta 1994.

 

Lähteet:

 

      • Yleisradio : viikottain ilmestyvä ohjelmalehti, 11.09.1927, nro 2, s. 5
        https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/908424?page=5
        Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
      • Helsingin Sanomat 11.11.1976, ”Radioaseman haittoja terveydelle tutkitaan”
      • Hymy-lehti 3/1979
      • Ilpo J. Leppäsen kotialbumi
      • J.Sarvas, P. Velander: Radiotekniikan perusteet. Otava, 1943
      • Jorma K. Laiho: 40 vuotta yleisradioinsinöörinä – Urani vaiheita 1973 – 2013
      • Juhani Niinistön radiohistoriasivut
      • Maanmittaushallitus, Vanhat painetut kartat, https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/vanhat-painetut-kartat
      • Pori-tieto, Porin lyhytaaltoasema, http://www.poritieto.com/index.php?title=Porin_lyhytaaltoasema
      • Porilaiset.com keskustelufoorumi
      • Porin kaupunki
      • Ruotsinsuomalaisten keskusliiton julkilausuma, http://www.rskl.se/Julkilausuma_radio.pdf
      • Tekniikan Maailma 3/1975
      • Tilastollinen vuosikirja 2017, Porin kaupunki, https://www.pori.fi/sites/default/files/atoms/files/tilastollinen_vuosikirja_2017_web.pdf
      • Valokuvia Porin lyhytaaltoasemalta, http://ijl.fi/valokuvat_porin_la_asema.html
      • Yle Elävä Arkisto
      • Yle Elävä Arkiston valokuvat, https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/with/15301144730/
      • Yleisradio: ”Porin lyhytaaltoasemnan vihkiäiset”-ohjelma 30.11.1948
      • Yleisradio: ”Porin uuden lyhytaaltoaseman vihkiäiset”-ohjelma 10.5.1988
      • Yleisradion vuosikertomukset 1935 – 1999
      • Wikipedia, Porin lyhytaaltoasema, https://fi.wikipedia.org/wiki/Porin_lyhytaaltoasema

       

      5.9.2020
      Raimo Mäkelä