19.2 C
Helsinki

Porin radion ja Porin radioyhdistyksen historiaa

Radio-lehti julkaisi listan Euroopan yleisradioasemista keväällä 1924. Klikkaa kuva isommaksi.
Radio-lehti julkaisi listan Euroopan yleisradioasemista keväällä 1924. Klikkaa kuva isommaksi.

1920-luvun alkuvuosina radioharrastajat kautta Suomen innostuivat uudesta välineestä nimeltään radio.

Vuonna 1920 maailman ensimmäinen yleisradioasema KDKA aloitti lähetyksensä Pittsburghissa Yhdysvalloissa. Ensimmäinen eurooppalainen yleisradioasema Radio Journal de la Tour Eiffel aloitti lähetyksensä vuotta myöhemmin. 

Tuo ”Eiffelin torni” kuului aallonpituudelta 2600 metriä ja sitä pystyi kuuntelemaan Suomessakin iltaisin ja öisin. 

Keväällä 1924 radiosta saattoi kuulla jo kymmeniä ulkomaisia asemia, kuten viereinen taulukko osoittaa.

Radiosta kuuluneet ulkomaiset asemat innosti tamperelaista Arvi Hauvosta joka jo vuonna 1923 käynnisti Tampereen Radion.

Porissa tästä uudesta ja ihmeellisestä mahdollisuudesta kiinnostui radioamatööri ja teknikko Vilho Helin (sittemmin Helava) jonka radioamatööritunnus oli OH1NT.

”1924 se oli, kun minä Etelä-linjakatu 17:ssä alotin lähetykset ja sitten Ilmari Saha tuli meille, ihmetteli, että mistä se lähetys tulee, ku mä annoin osoitteen radiossa. Hän tuli sinne kuuntelemaan, katsomaan laitteita ja siitä se lähti rullaa. Hän lupasi osallistua hiukan kustannuksiin ja niin poispäin”, sanoi Vilho Helava.

Etelä-linjakatu 17 on nykyään ilmeisesti osoite Itsenäisyydenkatu 23. Karttalinkki: https://goo.gl/maps/99LzwuR44uQ2eXT67

Helavan itsensä rakentaman ja ylläpitämän radioaseman käyttökustannukset alkoivat kuitenkin tulla omistajalleen liian raskaiksi. ”Varsinkin kun lähetykset tapahtuivat pääasiassa paristojen voimalla, silloin ei tunnettu tätä tasasuuntaisuusmeininkiä (verkkosähköä) radiolaitteessa ollenka”, sanoi Vilho Helava.

Porin radioyhdistys perustettiin 16.3.1925

Perustava kokous pidettiin 16.3. 1925 Porin kauppatorin varrella sijaitsevan Porin Sähkö- ja Telefoniliikkeen tiloissa. 

Porin Radion perustajat olivat johtaja Väinö Mäkelä, johtaja Taavi Koskinen, insinööri Lauri Salminen, konsuli Mårten Rynnäs, ammattien tarkastaja Väinö Kivikoski, insinööri Aiol Rönnholm, kultaseppä Ilmari Saha, johtaja Urho Tuominen, radioaseman hoitaja O. V. Helava ja insinööri E. A. Hiltula.

Porin radioyhdistyksellä laadittiin nopeasti säännöt ja niissä sanotaan mm. seuraavaa: Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää radiovastaanotto – ja lähetysasemaa Porin kaupungissa ja avustaa jäseniään toimilupien hankkimisessa radiolaitteiden käyttämistä varten sekä herättää harrastusta radiotoimintaan Porissa ja sen ympäristössä.

Porin Radion ensimmäinen lähetys 18.3.1925

Uuden aseman Porin radion ensimmäinen lähetys lähetettiin kaksi päivää perustamisen jälkeen 18. päivä maaliskuuta 1925. Ohjelmassa oli kvartettisoittoa elävien kuvien teatteri Fennian ravintolasta sekä insinööri E.A. Hiltulan radiotekninen esitelmä. Kuuluttajana oli radioaseman rakentaja ja omistaja O.V. Helava. Seuraavassa ote insinööri Hiltulan esitelmästä. 

Telefunken 326 mainos vudelta 1926.

Tervehdykset lähettää kautta ilmojen viime maanantai-illalla Porissa syntynyt Porin radioyhdistys kaupungeissa, kylissä ja yksinäisillä saloilla oleville radion kuuntelijoilleen. Kun en voi nähdä teitä otaksun, että te olette suurilukuisesti asettaneet kuulolaitteenne noin 300 metrille ja vangitsette vireeseen säädettyjen käämien ja kondensaattorien avulla valon nopeudella pakenevia sähköaaltojamme. 

Meidän nykyisen koneemme syntysanat on lausunut O.V. Helin ja se onkin hänen käsialaansa tehtailija Taavi Koskisen rahoittamana. Lähetyslampun teho on nyt seitsemän ja puoli wattia. Lähettäjälaite on varmimmin toiminut ainoastaan putkilähettäjänä merkillä 1NT, mutta nyt kun alkuvaikeudet onnistuivat olemme ryhtyneet laajempiin kokeisiin ja näiden kokeiden tukemiseksi pysyväisen aseman rakentamiseksi ja ohjelmien hankkimiseksi olemme toissa päivänä 16.3. perustaneet Porin radioyhdistyksen Porin ja sen ympäristön radiotarpeita varten.

Innokkaiden radioharrastajien on onnistunut puhella ja sähköttää mitättömän pienillä tehoilla huomattavien etäisyyksien päähän. Tämänkin lähettäjän ääni on kuulunut ainakin Tampereelle ja nyt pyydämme hyväntahtoisesti ilmoittamaan korteilla Poriin osoitteella: O.V. Helin, Varvinkatu 21, miten soitto ynnä muu kuuluu.”

Radioyhdistys ryhtyi rakentamaan vastaanottimia

Vuonna 1925 radiovastaanottimien määrä laskettiin kahden käden sormilla. Vastaanottimet olivat harvinaisia ja niin kalliita, että vain harvoilla oli mahdollisuus niiden hankkimiseen. 

Kiinnostus radiolaitteita kohtaan kasvoi, varsinkin kun radioasemasta ja sen ohjelmista puhuttiin ja jopa Satakunnan Kansa-sanomalehdessäkin kirjoiteltiin.

Porin radion lähetysasema kokeli eilen illalla lähetyksillä Fennia-teatterista ja Kansan kahvilasta. Lähetykset kuuluivat nyt ainakin kaupungissa erinomaisesti, varsinkin Kansan kahvilasoitto kuului selvästi. Tänä iltana on uusi koelähetys klo 7 ja silloin saavat radion omistajat kuulla kirkossa klo 10 aamulla pidettävän saarnan. Lähetykset annetaan 364 m aaltopituudella. Kuulumisesta pyydetään tiedoittamaan Porin radiolle kirjeellä tai puhelimella 783. Satakunnan_Kansa_238_17_10_1925

Vastaperustetun Porin radioyhdistyksen perustajajäsen insinööri Aiol Rönnholm alkoikin kotonaan rakentaa vastaanottimia myös myytäväksi. Hänen poikansa Arvi Rönholm, myöskin insinööri, muistelee:

Se oli hyvin harva, joka niitä sitten rakensi tollai vähä niinku ammatikseen ja tässä oli oikeastaan kaksi henkilöä. Oli tää Boris Selesmaa, joka oli Porin Voimassa, ja kun isäni oli Rosenlewin palveluksessa myöskin, ni he löivät sitten hynttyyt yhteen ja iltaisin siellä meillä kotona sitten näitä rakennettiin erilaisille ihmisille ja firmoille”

Tuohon aikaan julkisiin tiloihin kuten mm. Porin Suomalaiselle klubille ja Purjehdusseuran paviljongille (Segelföreningen i Björneborg, BSF) rakennettiin vastaanottimet, muisteli Arvi Rönnholm.

“Radiovastaanottajia” myytiin ainakin Porin Sähkö- ja Telefoniliikkeen tiloissa edullisimmillaan 300 markan hintaan (noin 90 euroa). Vuoden 1925 lopussa vastaanottimia arvioitiin olleet jo useita satoja.

Porin Radion ensimmäinen studio

Satakunnan_Kansa_7.12.1926 kirjoittaa ”Porin Radio antaa toistaiseksi joka ilta klo 9 Reposaaren ja Mäntyluodon jäätiedoitukset sekä yleensä tietoja jääoloista Pohjanlahdella”

Heinäkuussa 1925 asemalle löytyi oikea studiotila kultaseppä Ilmari Sahan kodista, osoitteesta Varvinkatu 21. “Huoneisto laitettiin kuntoon varta vasten lähetysasemaksi. Keskikerroksessa sijaitsee 4,5 x 5  m suuruinen studio ja ylimmässä kerroksessa tilava 4×6 m lähetyshuone sekä akkumulaattorihuone. Huoneiden kalustamisessa, koneiden teossa ja aineiden lahjoittamisessa Porin Radioyhdistys on hyvin kiitollinen useammalle kymmenelle porilaiselle liikkeelle ja yksityiselle, samoin helsinkiläisille toimininimille. Lähetysasemamme on jo yhdistetty kuparilinjoilla paitsi studioon myös: kirkkoon, Palokunnan taloon, Teatteri Fenniaan ja Ravintola Kansaan. Toiveita on että saamme johdot vielä pariin teatteriin”, kerrotaan Joulun Langaton-lehdessä vuonna 1925.

Ensimmäinen “suorana lähetetty” jumalanpalvelus radioitiin jo syksyllä 1925 samoin kuin ensimmäinen uutislähetys.

Lennätinhallituksen luvalla aloitettiin jäätiedotukset 29.11.1925. Porin radio oli siten edelläkävijä koko maankin yleisradiotoiminnassa, sillä Yleisradio otti jäätiedotukset ohjelmistoonsa vasta vuosia myöhemmin.

Porin Radio myi kuuntelulupia toimintansa rahoittamiseksi

Porin Radio myy kuuntelulisennsejä. Punkalaitumen Sanomat 15-16.04.1926

Vaikka alkuaikojen ohjelmat saatiinkin maksutta koitui toiminnasta kuitenkin kuluja. 

Insinööri E.A. Hiltula muistelee: “Urho Tuominen auttoi yhdistystä myös myöntämällä luottoja ja hankki tavaroita”. Mutta käyttövaroja tarvittiin enemmän. ”Niitä sitte perittiin pienillä keräyksillä, ja olikohan jotakin arpajaisia tai jotakin semmosta juttuja”. 

Porin radioyhdistyksen talous parani kun yhdistys alkoi myymään radiolisenssejä, eli radionkuuntelulupia. 

Maassamme oli muitakin ohjelmia lähettäviä radioyhdistyksiä. Porin radiolla oli niitten kanssa yhteistoimintaa. Vilho Helava muistelee:

Porin Radion ohjelmaa lähetettiin myös Tampereen radion kautta, Satakunnan Kansa 23.2.1926

Meillä oli Tampereen kanssa hyvä yhteys. Insinööri Hauvosen kanssa minä olin hyvä tuttava siihen aikaan ja hänen kanssaan neuvoteltiin aina kaikista uusinnoista. Mutta ennen Tampereen ohjelmia, me radioimme ulkolaisia lähetyksiä, musiikkia varsinkin Englannista,  Saksasta ja  Ruotsistakin. Sahan huvilalla meillä oli vastaanotin, jonka ääni saatiin Ahlströmin puhelinlinjoja pitkin Pihlavasta meidän radioasemalle

Porin radiolla oli tilaongelmia aivan alusta alkaen. Perustajajäsen ja kultaseppä Ilmari Saha tarjosi radioaseman käyttöön Torikadun (nyk. Nortamonkatu 1 sisäpiha) varrella sijaitsevasta kiinteistöstään huonetilat. 

Radioaseman alakertaan rakennettiin studiohuone ja yläkertaan sijoitettiin lähetinlaitteet. katon katolle rakennettiin kuuden metrin mittainen antennimasto. Kultaseppä Sahan tytär Marja-Terttu Saha jakoi huoneensa lähetinlaitteiden kanssa.

Porin Radio kuului Ivaloon ja Ruotsiin saakka

Porin radion ohjelmaa 19.12.1926. Poimittuna päivän Satakunnan Kansa-lehdestä.

Lähetyksillä oli laaja kuulijakunta. Porin radio sai “Ruotsista useita kirjeitä ja sähkösanomia, joissa lausutaan ilo ja tyytyväisyys aseman lähetyksistä. Kirjoittajat toteavat lähetysten kuuluneen oikein hyvin. Kirjelmiä ja sähkösanomia on saapunut m.m. Valbosta, Sundsvallista sekä niinkin kaukaa kuin Nordingråsta Hernösandin pohjoispuolelta. Nordingrän radisti lausuu erityisen tyytyväisyytensä Porin aseman lähettämiin jumalanpalvelusohjelmiin. Hän sanoo saarnan kuuluneen yhtä hyvin kuin jos hän olisi istunut kotikuntansa kirkossa. 

Porin Radioyhdistyksen jäsenkunta kohosi enimmillään lähelle kahta tuhatta. Sitten alkoivat maan eri puolilla toimivat yhdistykset yhtyä Helsingissä perustettuun Suomen Yleisradioon. 

Yleisradio perustettiin 1.9.1926. Yleisradion ohjelmia välitettiin paikallisasemille puhelinlinjoja pitkin. 

Vuonna 1928 Yleisradio rakensi Lahteen voimakkaan lähettimen joka kuului kaikkialla Suomessa, jopa Venäjällä saakka. Samana vuonna rakennettiin Poriin (Maanmittarinkatu 12) vastaanottoasema, jonka avulla Lahden päiväohjelmat voitiin vastaanottaa ja välittää paikallisaseman kautta porilaisille kuuntelijoille.

Porilainen yleisradiotoiminta 1930-luvulla 

1930-luku merkitsi radiotoiminnalle voimakasta kehityskautta. Ohjelmien taso parani sekä teknisesti, että toimituksellisesti. 

Yleisradion vuosikertomus vuodelta 1932 kertoo: “Vuoden kuluessa aloitettiin Porin uuden yleisradioaseman rakennustyöt. Radioasemalle oli Porin kaupungin valtuusto lokakuun 21 p:nä 1930 luovuttanut asema-alueen vuokravapaasti 25 vuoden ajaksi. Tälle alueelle rakennettiin kesän kuluessa pieni puinen asemarakennus ja pystytettiin kaksi puista 50 m korkuista antennimastoa sekä rakennettiin laaja vastapainoverkko”

Porin uusi radioasema sijaitsi ns. uuden hautausmaan ja kaupunginsairaalan välisellä alueella, tontin koko oli 3,75 hehtaaria. Muinaisen radioaseman alueella on nyt Käppärän hautausmaan iso kappeli. Karttalinkki: https://goo.gl/maps/W6tjmW8RSJ3Ww3tq5

Aseman aloitti lähetyksen 1.4.1933 ja “sen kuuluvaisuus ollut hyvä, mikä myös on todettu suorittamalla kenttävoimakkuusmittauksia”

Vuonna 1935 Porin radiostudio muutti suurempiin tiloihin. Yleisradio vuokrasi Porin Oluttehdas Oy:ltä sen Hallituskadun ja Annankadun kulmauksessa omistaman talon. Tämä rakennus löytyy osoittesta Hallituskatu 18, karttalinkki: https://goo.gl/maps/A9AzcXfxoNt4fXdS7

Yleisradion vuosikirja 1935 kertoo ”Uusittiin Porin studio sijoittamalla se Porin Oluttehtaan rakennuksesta vuokrattuun 160 m2 käsittävään huoneistoon. Siihen kuuluu odotushuone, tarkkailuhuone, esitelmästudio ja musiikkistudio. Kun huoneet ovat puutalossa päästiin niiden akustisessa käsittelyssä pienillä kustannuksilla suotuisaan tulokseen. Studion verhoaminen, kalustaminen ja sisustaminen suoritettiin taiteilija O. Elstelän johdolla. Studio varustettiin uusilla ohjelmansiirto- ja tarkkailulaitteilla. Uusi studio vihittiin tarkoitukseensa 6.11.1935”. 

Porin sai lyhytaaltoaseman 

1930-luvulla tekniikka kehittyi suurin harppauksin. Yleisradion reportteri Vuokko Arni koki ihmeellisen näköradiolähetyksen Berliinin kesäolympialaisissa vuonna 1936. Kuuntele Vuokko Arnin selostusta tästä tapahtumasta.

1930-luvulla tutkijat havaitsivat, että lyhytaaltotaajuuksilla lähettävä radioasema saattoi kuulua jopa maapallon toisella puolella. Kun Helsinki sai vuoden 1940 kesäolympialaiset ja koko maapallon piti saada kuulla niistä, päätti Yleisradio rakentaa Poriin voimakastehoisen lyhytaaltoaseman. 

Sotavuodet

Porin lyhytaaltoaseman rakentaminen aloitettiin heinäkuussa vuonna 1939 ja sen ensimmäinen lähetys oli tammikuussa 1941. Sotavuosina lähetettiin ulkomaille tiedotusohjelmia ja uutisia tärkeimmillä eurooppalaisilla kielillä, joita oli suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, italia, espanja, tanska, venäjä ja viro.

Sotavuodet vaikuttivat voimakkaasti myös porilaiseen radiotoimintaan. Talvisodan alettua Poriin siirtyi osa Yleisradiota. Vihollista piiloon tuli koko pääkonttori, joukko kuuluttajia, toimistoväkeä ja teknistä henkilökuntaa. Mukana muutti myös sen aikaisten lähetysten suosikki radio-orkesteri. Yleisradio lähti siitä ajatuksesta, että toiminnan tuli olla niin normaalia kuin mahdollista. Porista hoidettiin kaikki lähetystoiminta, tuli itse lähetys sitten mistä päin Suomea tahansa. 

Hieman ennen sodan syttymistä ohjelmapäälliköksi kutsuttiin porilainen rehtori Reino Hannula:  ”Minuun otettiin yhteyttä Yleisradiosta, että ryhtyisinkö minä olemaan täällä jonkinlaisena ohjelmapäällikkönä. Ei minulla ollut tietoa, missä laajuudessa Yleisradio Porissa toimi siihen aikaan. Ja silloinen ohjelmapäällikkö Salokangas joutui ylimääräisiin kertausharjoituksiin YH:oon, niin kuin sanotaan. Joka tapauksessa vuonna 1939 syksyllä johonkin aikaan minut tähän sitten jollain tavalla värvättiin. Sodan pelko ei minun käsittääkseni ollut olleenkaan yleinen ainakaan täällä”. 

Radioväki lähti paluumatkalla Helsinkiin heti talvisodan päätyttyä, mutta ehti sitä ennen vielä muuttaa pommituksia pakoon pariksi viikkoa Nakkilaan J.W. Suomisen komeaan taloon.

Yleisradion vuosikirja 1941 kertoo: “Paikallinen ohjelmatoiminta laajeni v:n 1941 aikana huomattavasti, kun Turun sekä Porin yleisradioasemat, jotka siihen saakka säännöllisesti olivat lähettäneet vain paikallisen jumalanpalveluksen, tammikuussa aloittivat vakinaiset paikallisohjelmansa. Turun paikallisohjelmat ovat sekä suomen- että ruotsinkielisiä, Porin yksinomaan suomenkielisiä.”

Telefunken-mainos, Satakunnan Kansa 207, 9.9.1939

Yleisradion vuosikirja 1942 kertoo: “Paikallisasema toimi koko vuoden 1.429 kj/s (210 m) aaltopituudella ja sen teho oli 0.25 kW. Sota ei aiheuttanut häiriöitä aseman toiminnalle. Radioasemalle oli sijoitettu myös Posti- ja lennätinlaitokselle kuuluva 1 kW:n tehoinen lennätinlähetin, joka toimi 900 m aaltopituudella”. Tuo edellä mainittu lennätinlähetin saattoi olla saksalaisten lentokoneiden käyttämä radiomajakka. Saksalaiset lentokoneet suunnistivat Saksasta Suomeen sen signaalin avustuksella. 

Yleisradion vuosikirja 1944 kertoo: “Porin paikallisaseman teho oli 1 kW ja jaksoluku 1429 kj/s (210 m). Vuoden alussa otettiin radioasemalla käytäntöön varsinainen 1 kW:n tehoinen lähetin ja aikaisempi väliaikainen 0,25 kW:n lähetin luovutettiin Viipuriin. Lähettimien vaihdos paransi tuntuvasti aseman kuuluvaisuutta. Sotilasviranomaiset antoivat radioasemalle radiohiljaisuusmääräyksen vain yhden kerran. Kun saksalaiset Porista poistuessaan 15. 9. 44 räjäyttivät Porin lentokentällä miinoja, radioaseman rakennuksesta särkyi joukko ikkunoita ja ohjelmakaapeli vioittui kymmenestä eri kohdasta”

Yleisradion vuosikirja 1946 kertoo: “Pori lähetti paikallisohjelmia kolmasti kuussa sunnuntaisin klo 12.40—13.40. Paikallislähetyksiä oli 33, niissä 15 esitelmänluontoista ohjelmaa, 5 kuulokuvaa, 9 luentaesitystä, 27 musiikkiohjelmaa, 3 selostusta tai juhlalähetystä, 2 ajanvieteohjelmaa ja 4 lasten ja nuorten ohjelmaa. Väliaikamerkkinä on alkutahdit Porilaisten marssista”.

Porin lyhytaaltoaseman vihkiäiset olivat 30.11. 1948. Hyvin kuuluvat lähetykset otettiin ilolla vastaan ulkosuomalaisten keskuudessa ympäri maapalloa. Mastojen välissä roikkuvia verhomaisia antennilankoja kannatti neljä 76 metrin korkuista teräsmastoa ja yksi 46 metrin masto. Antennit suuntasivat lähetykset Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Länsi-Eurooppaan.

Pori sai 1950-luvulla ULA-radion ja TV-lähetykset

Vuonna 1951 Yleisradio käynnisti ULA-radiokokeilun kun Helsingin Olympiastadionin torniin rakennetiin pienitehoinen koelähetin. Sen lähetykset osoittautuivat menestykseksi. 

Poriin ULA-radio saapui 19.10.1954.  “3 kW tehoinen ula-lähetin sijoitettiin lyhytaaltoasemalle, jonka erään 75 m korkuisen antennimaston huippuun kiinnitettiin yksitasoinen perhosantenni. Asema aloitti säännölliset lähetyksensä 19.10. ja vihittiin 13.11”, kerrotaan Yleisradion vuosikirjassa 1954.

Marraskuussa 1949 esiteltiin Suomessa ensi kerran näköradio- eli televisioesityksiä. Tuo ihmeellinen keksintö saapui Poriin vuonna 1959. “Porin vesitornin katolle pystytettiin vuoden lopulla 18 m korkea teräsmasto, jonka huippuun kiinnitettiin kaksitasoinen perhosantenni. Maston keskiosaan asennettiin 2-kenttäinen vastaanottoantenni, joka suunnattiin Raumalle. Tornihuoneeseen sijoitettiin yhtiön työpajassa valmistettu 0,1 kW:n lähetin. Aseman säteilyteho (ERP) on 0,2 kW. Asema aloitti koelähetyksensä 17. 12. kanavalla 9.”

1960-luvulla Yleisradion Porin toimitus muutti Karhulinnaan

Yleistradion vuosikirja 1960 kertoo: “Poriin valmistui kevättalvella uusi studio. Se sijaitsee Suomen Punaisen Ristin Karhulinna-nimisessä talossa. Studion käytössä on varsinainen studiohuone, tarkkaamo ja lämpiö yhteensä 61 m2. Studio varustettiin uudella teknillisellä kalustolla. Vain magnetofonit siirrettiin vanhasta studiosta. Välittömästi uuden studion vieressä oleva suuri juhlasali on käytettävissä vaativia musiikkiesityksiä varten”.

Televisioiden määrä kasvoi niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. “Jotta Porin-Rauman seuduille rakennettavan televisioaseman näkyvyysalue tulisi mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi, valittiin (televisio)aseman sijoituspaikaksi Eurajoki, joka sijaitsee suurin piirtein Porin ja Rauman keskivälillä. Asemalle rakennettiin Jyväskylä-tyyppinen asemarakennus, josta käytännössä on saatu hyvät kokemukset. Riittävän näkyvyysalueen saamiseksi on asemalle pystytetty 320 m masto

Aseman säteilyteho on 20 kW, joka häiriöitten välttämiseksi on rajoitettu Ruotsin suuntaan 1 kW:ksi. Asema aloitti toimintansa 20.12.1964 kanavalla 11”, kertoo Yleisradio vuosikertomus vuodelta 1964.

Lähteet

1.3.2021
Raimo Mäkelä
raimo.makela@gmail.com

Suosituimmat

Tuoreimmat artikkelit