19.2 C
Helsinki

Suomen radiohistoriaa vuosilta 1930 – 1939

Vuonna 1930 Suomessa toimi seitsemän radioasemaa eikä radiokuuluvuutta riittänyt koko silloisen Suomen aluelle. 1930-luvun puoliväliin tultaessa tilanne oli muuttunut: Yleisradiolla oli Lahden suurasema, äänentallennuslaitteet ja jopa puhelinlankojen välityksellä toimiva ääniyhteys Tukholmaan saakka. Vuosikymmenen aikana keksittiin lähetyksen dynamiikkasäätäjä ja jopa puhelimitse toimiva lankaradio. 

Yleisradion Aleksanterinkatu 46:n pienempi studio Helsingissä, josta lähetettiin pienemmät ohjelmanumerot. Talon ylimmän kerroksen yhdeksän huonetta olivat radiotoiminnan käytössä vuosina 1927-1934. Lähde Yle Elävä Arkisto.. Klikkaa kuva isommaksi.
Yleisradion Aleksanterinkatu 46:n pienempi studio Helsingissä, josta lähetettiin pienemmät ohjelmanumerot. Talon ylimmän kerroksen yhdeksän huonetta olivat radiotoiminnan käytössä vuosina 1927-1934. Lähde Yle Elävä Arkisto. Klikkaa kuva isommaksi.

Yleisradion vuosikertomus vuodelta 1930 kertoo: ”Vuoden 1930 kuluessa on maamme yleisradioasemain teknillistä kuntoisuutta huomattavasti parannettu. Tampereelle rakennettiin kokonaan uusi yleisradioasema joka kaupungin suosiollisella myötävaikutuksella voitiin sijoittaa Pyynikin näkötorniin. Lähetyskoneisto on rakennettu Lahden yleisradioasemalla. Sen antenniteho on 0,7 kw. Uusi asema otettiin käytäntöön maaliskuun 1 p:nä.

Helsingin uusi yleisradioasema valmistui huhtikuussa 1930.  ”Tämän Pasilaan sijoitetun, 13 kw antennitehoisen ja kideohjatun lähetyskoneiston rakentaja on Standard Telephones &. Cables Limited Lontoossa. Aseman lyhyen aallon, 221,4 m, vuoksi kuuluvaisuusalue on suhteellisen suuresta antennitehosta huolimatta ollut hyvin rajoitettu”

Vuoden kuluessa pantiin alulle myöskin Viipurin uuden 10 kw antennitehoisen yleisradioaseman rakennustyöt. Samoin ryhdyttiin uudistamaan Porin yleisradioasemaa. Posti- ja lennätinhallituksen toimesta käytiin vuoden lopulla neuvotteluja Oulussa kaupungin viranomaisten kanssa uuden yleisradioaseman rakentamisesta sinne, mutta lopullinen ratkaisu jäi seuraavaan vuoteen.” 

Vuosikertomus 1931

Suomalaiset radioasemat vuonna 1931. Klikkaa kuva isommaksi.
Suomalaiset radioasemat vuonna 1931. Klikkaa kuva isommaksi.

Vuoden 1931 kuluessa välitti maassamme yleisradio-ohjelmia 8 yleisradioasemaa. Viereinen taulukko osoittaa näiden asemien aaltopituuden, antennitehon ja modulaatioasteen (= lähettimen tehokkuus) vuoden lopulla.

”Asemista ovat Lahti ja Helsinki lähettäneet sekä päivä- että iltaohjelmat. Viipurin uusi yleisradioasema on 1.6 alkaen lähettänyt päiväohjelmat. Porin asemalle välitettiin päiväohjelmat alkuvuodesta puhelinjohtoja myöten Helsingistä, mutta syyskuussa järjestettiin päiväohjelman välitys radioteitse Lahdesta”.

Vuonna 1931 valmistui kaksi uutta yleisradioasemaa Viipuriin ja Ouluun. ”Yleisradioaseman sijoituspaikaksi oli Viipurin kaupunginvaltuusto luovuttanut kaupungin alueelta Maaskolasta noin kolmen hehtaarin suuruisen alueen. Asemarakennuksen piirustukset laati arkkitehti A. Hänninen. Rakennustyöt suoritti urakalla viipurilainen rakennusosakeyhtiö Pyramid. Antennimastoiksi valittiin kaksi kolmeen suuntaan tuettua 100 m korkuista maasta eristettyä teräsristikkomastoa. Ne rakensi A. Ahlström O.Y:n Varkauden tehtaiden konepaja. Suurjännitesähkölaitteet hankki Suomen Sähköosakeyhtiö Gottfr. Strömberg. Lähetyskoneisto tilattiin englantilaiselta tehtaalta Marconi’s Wireless Telegraph Company Ltd. Lontoosta. Lähetin on yhdistetty antenniin syöttöjohdon välityksellä ja syöttöjohtoon tuleva teho on 10 kW. Sähkövoimansa saa asema Imatran voimalaitokselta valtion rautateiden Viipurin muuntoaseman kautta 6300 voltin jännitteisenä. Lähettimen verkosta ottama teho täydessä kuormituksessa on n. 70 kW.

Ohjelmat Viipurin yleisradioasemalle tulevat pääasiallisesti Helsingistä valtion puhelinjohtoa myöten. Lisäksi on Viipurin radioyhdistys järjestänyt paikallisen ohjelmalähetyksen aseman kautta joka perjantaisilta. Ohjelmasuoritukset on tällöin tavallisesti suoritettu yleisradioaseman omassa studiossa, joka sijaitsee lennätinkonttorin talossa Karjalankatu 4. 

Oulussa saatiin yleisradioasemaa varten vuokratuksi Oulun suojeluskunnalta asemapaikka rakennuksineen Raatin saarelta. Vuokrattuun asuinrakennukseen voitiin sijoittaa lähetyskoneisto, joka jo edellisenä vuonna oli rakennettu Lahden yleisradioasemalla. Antennimastoiksi tilättiin kaksi 50 metrin korkuista puista tuettua ristikkomastoa helsinkiläiseltä Betoni- ja Puu Osakeyhtiöltä. Aseman antenniteho on 1.2 kW. Asema valmistui 3. päivänä joulukuuta ja on siitä lähtien välittänyt iltaohjelmat Helsingistä. Toisinaan on asema välittänyt myöskin paikallista ohjelmaa yleisradioaseman omasta studiosta, joka sijaitsee kaupungin kirjastotalossa. On ollut mielenkiintoista todeta, että huolimatta pienestä tehosta on Oulun aseman kuuluvaisuus laajalti Oulun ympäristössä ollut hyvä. Tämä johtuu suureksi osaksi asemalle valitusta edullisesta aaltopituudesta, joka on 690 m.”

Vuosikertomus 1932

Yleisradion vuosikertomus kertoo: ”Yleisradioasemista ovat Lahti, Helsinki, Viipuri ja Pori lähettäneet sekä päivä- että iltaohjelmat. Kesäkuun 1 päivästä lähtien ovat niinikään Tampereen ja Oulun yleisradioasemat lähettäneet myöskin päiväohjelmat radioteitse Lahdesta välitettyinä.

Teknilliset uudistukset. Vuoden kuluessa aloitettiin Porin uuden yleisradioaseman rakennustyöt. Radioasemalle oli Porin kaupungin valtuusto lokakuun 21 p:nä 1930 luovuttanut asema-alueen vuokravapaasti 25 vuoden ajaksi. Tälle alueelle rakennettiin kesän kuluessa pieni puinen asemarakennus ja pystytettiin kaksi puista 50 m korkuista antennimastoa sekä rakennettiin laaja vastapainoverkko. Radioaseman lähetyskoneiston rakentamistyöt aloitettiin elokuun 15 p:nä Lahden yleisradioasemalla ja oli koneisto vuoden lopussa jo melkein valmis.

Helsingin yleisradiostudion teknillisten laitteiden parantamista on kuluneenakin vuonna jatkettu. Ohjelmajohdot studiosta ulkolähetyspaikkoihin, jotka johdot heikon rakenteensa vuoksi aikaisemmin aiheuttivat paljon lähetyshäiriöitä, on täydelleen uusittu. Johdot on rakennettu ilmakaapeleiksi. Kaapelit on erikoisesti tätä tarkoitusta varten valmistanut Suomen Kaapelitehdas Osakeyhtiö.

Vuosikertomus 1933

Vuonna 1933 maassamme oli kahdeksan yleisradioasemaa. Asemien taajuudet, aaltopituudet, antennitehot ja modulatioasteet näkyvät viereisestä taulukosta. Puhelimitse toimiva lankaradio teki tuloaan. Maan itäosissa oli venäläisten radioasemien aiheuttamia kuunteluhäiriöitä.

Yleisradion radioasemat vuonna 1933. Klikkaa kuva isommaksi.
Yleisradion radioasemat vuonna 1933. Klikkaa kuva isommaksi.

Teknilliset uudistukset. ”Porin uusi yleisradioasema aloitti lähetyksensä 1 p:nä huhtikuuta 1933. Asema toiminut moitteettomasti ja sen kuuluvaisuus on ollut hyvä, mikä myös on todettu suorittamalla kenttävoimakkuusmittauksia.

Lahden yleisradioasemalla käytössä ollut tasasuuntaaja oli aiheuttanut usein häiriöitä ja keskeytyksiä lähetyksessä. Englantilaiselta Marconi-yhtymältä tilattu uusi tasasuuntaaja asennettiin paikoilleen toukokuun 31 p:nä 1933 ja on se toiminut täysin moitteettomasti.”

Lankaradio. Vuoden alussa ryhtyi Helsingin Puhelinyhdistys välittämään yleisradio-ohjelmia puhelinjohtoja myöten ohjelmien tilaajille (lankaradio). Tätä varten Puhelinyhdistys oikeutettiin liittämään johtoja Helsingin yleisradiostudion ohjelmansiirtovahvistimiin. Puhelinyhdistys kustantaa ja hoitaa kaikki ohjelmansiirtoon puhelinkeskuksissa tarvittavat laitteet. Ohjelmia välitetään joko suomen- tai ruotsinkielisinä riippuen puhelimen omistajan toivomuksesta.”

Huono kuuluvuus ja venäläisten radioasemien aiheuttamat häiriöt. Maamme itäosien yleensä huonot kotimaisten ohjelmien kuunteluolosuhteet ja venäläisten yleisradioasemien läheisyys ja voimakkuus ovat pakoittaneet maamme itäisten kaupunkien radiokuuntelijat anomaan parannusta kotimaisten ohjelmien kuuntelumahdollisuuksiin. Posti- ja lennätinhallituksen yleisradiokonttorin toimesta suoritettiin kesän aikana Itä-Suomessa laajoja tutkimuksia kuunteluolosuhteiden selvittämiseksi. Sitä varten asetettiin pieni koelähetin toimimaan vuoronperään Sortavalaan, Joensuuhun ja Nurmekseen sekä mitattiin lähettimen kenttävoimakkuus eri suunnissa. Tutkimukset osoittivat, että edullisia yleisradioaseman paikkoja oli olemassa ja että Itä-Suomeen olisi ensi tilassa saatava oma yleisradioasema. Uutta yleisradioasemaa sijoitettavaksi omalle paikkakunnalleen ovat anoneet Sortavalan, Joensuun, Kuopion, Iisalmen ja Kajaanin kaupungit sekä Nurmeksen kauppala.”

Vuosikertomus 1934

Yleisradion Fabianinkadun Radiotalo, D-tarkkaamo ensimmäisessä asussaan vuonna 1934. Studio 2:n tarkkaamo, musiikkitarkkaamo. Lasin takana on studio. Lähde Yle Elävä Arkisto.. Klikkaa kuva isommaksi.
Yleisradion Fabianinkadun Radiotalo, D-tarkkaamo ensimmäisessä asussaan vuonna 1934. Studio 2:n tarkkaamo, musiikkitarkkaamo. Lasin takana on studio. Lähde Yle Elävä Arkisto. Klikkaa kuva isommaksi.

Yleisradion muutto uuteen Fabianinkadun yleisradiotaloon koitui ohjelmatoiminnan hyödyksi. ”Studioitten teknillinen varustelu sekä akustiset suhteet paransivat suuresti lähetysten, nimenomaan musiikkiesitysten, radiotoistoa”.  Ohjelma-aikaa lisättiin ja iltapäivälähetykset aloitettiin kaikkina viikonpäivinä jo klo 17.00.

Vuonna 1934 Suomessa toimi yhdeksän yleisradioasemaa. Sortavalan koeasema aloitti toimintansa 1.9.1934.

Sortavalan yleisradioasema. ”Edellisenä vuonna aloitetut tutkimukset Itä-Suomen uuden yleisradioaseman sijoittamispaikan selvittämiseksi edistyivät sikäli, että Sortavalaan sijoitettiin kuluneena vuonna koeasema. Tämä asema toimii samalla aallolla kuin Porin lähetin, 749 kj. 400,5 m., antennitehon ollessa 0,25 kW. Aseman lähetyskoneistona on sama koneisto, jota käytettiin tutkimuksissa asemalle sopivaa paikkaa etsittäessä. Radioaseman käytettäväksi luovutti Sortavalan kaupunki vuokrattomasti kaupungin maalta Liikolasta peltoalueen ja rakennutti alueelle hirsisen asemarakennuksen. Lisäksi on kaupunki antanut koeasemalle ilmaisen sähkövirran. Asema aloitti säännölliset lähetyksensä 1 p:nä syyskuuta.”

Vuosikertomus 1935

Vuonna 1934 eräissä Pohjoismaissa ryhdyttiin tallentamaan ääntä ns. pikalevyille ja/tai lakkalevyille. Yleisradio hankki tällaisen äänityslaitteen vuonna 1935.

Yleisradion vuosikertomus kertoo: ”Vuonna 1934 aikana kävi selville, että pohjoismaat yleensä olivat ryhtyneet käyttämään ohuita metallilevyjä, joiden äänitys tapahtuu uurtoneulaa käyttämällä samaan tapaan kuin gramofonilevyjäkin valmistettaessa. Tämän vuoksi vuoden 1934 lopulla tilattiin Yleisradiotaloon kokeeksi yksi tällainen äänityskone, joka saapui vuoden viimeisinä päivinä ja jolla ensimmäisenä voitiin kiinnittää levylle Tasavallan Presidentin uudenvuoden päivänä 1935 esittämä sovinnollisuusviikon avajaispuhe. Sen jälkeen kun tästä koneesta oli saatu suotuisat kokemukset ja kun toisaalta oli osoittautunut, että yhdellä koneella ei voitu tulla toimeen, hankittiin jo alkuvuodesta toinen kone ja myöhemmin vielä kaksi, joten näitä äänityskoneita on tällä hetkellä kaikkiaan neljä. Kokemus on osoittanut, että äänityslaitteiden avulla ohjelmistoa on voitu entistä enemmän monipuolistuttaa”

Ylen ensimmäinen äänityslaite oli mullistava uutuus. Diplomi-insinööri T. K. L. Laakso esittelee radiokuuntelijoille käänteentekevää pikalevytallenninta. Uuden laitteen ansiosta ohjelmat voitiin nyt äänittää etukäteen jopa ulkomailla.

Vuosikertomus 1937

Yleisradion ensimmäinen ääniauto ja selostusauto radiotalon edessä Fabianinkadulla Helsingissä. Insinööri Laakso auton katolla. Lähde Yle Elävä Arkisto.
Yleisradion ensimmäinen ääniauto ja selostusauto radiotalon edessä Fabianinkadulla Helsingissä. Insinööri Laakso auton katolla. Lähde Yle Elävä Arkisto.

Vuonna 1937 täydennettiin yleisradioasemien ja studioiden laitteita. Huomattavimmat parannukset olivat Vaasan yleisradioaseman tehon koroittaminen 10 kW:iin, uuden yleisradioaseman perustaminen Kuopioon ja ajanmukaisen ääniauton aikaansaaminen. "Ääniauton hankkiminen soi mahdollisuuksia uusien ohjelmamuotojen käytäntöönottamiseen. Kauan suunnitellut viikkokatsaukset sekä äänitysnäyttein valaistut teatteri- ja elokuvakatsaukset voitiin siten toteuttaa, aluksi suomenkielisessä ohjelmassa".

"Helsingin studion teknillisiä laitteita täydennettiin vuoden 1937 aikana jatkuvasti. Ohjelmajohtojen mittauksia varten hankittiin sointugeneraattori, jonka avulla voidaan lyhyessä ajassa saada selville ohjelmien siirtoon käytettävien puhelinjohtojen ominaisuudet. Levytysten laatua parannettiin hankkimalla uudet levytyskoneet, joiden käynti on erittäin tasaista. Uuteen stadioniin oli suunnitteilla radion kuulutus- ja tarkkailulaitteet. 

Vuoden 1937 alussa siirrettiin Lahden studio uuteen huoneistoon Torikatu 3:een. Studion akustiset työt valmistuivat toukokuun 15 p:ksi, jolloin uusi studio otettiin käytäntöön. 

Kun Oulun studio oli osoittautunut pieneksi, ryhdyttiin tiedustelemaan sitä varten uutta huoneistoa. Oulun läänin Talousseuran kanssa tehtiinkin sopimus uuden studion sijoittamisesta Talousseuran rakenteilla olevaan taloon. Studion akustiset työt saadaan suoritetuiksi vuonna 1938 ennen helmikuun loppua."

Sortavalan studio on sijainnut kaupungintalossa. Musiikkiesitykset on lähetetty juhlasalista, esitelmät ja muut puhe-esitykset taas raastuvanoikeuden istuntohuoneesta. Studion toiminta näissä tilapäisissä huoneissa oli kovin hankalaa eikä studiota voitu saada akustisissa suhteissa täysin tyydyttäväksi. Jonkin verran on studiohuoneiden akustiikkaa kuitenkin voitu parantaa irrallisilla insuliittiseinillä. Kaupungintalossa ei Sortavalan studio tule enää kauan toimimaan, sillä kaupungin laajentaessa Seurahuoneen taloa varataan rakennuksessa tilaa myös ajanmukaista studiota varten.

Kuopion studio joka vihittiin samana päivänä kuin Kuopion yleisradioasemakin, sijaitsee Hapelähteenkatu 6:ssa, Poikain Ammattikoulurakennuksen yläkerrassa. Studioon kuuluu esitelmä- ja musiikkistudiot ja niiden välissä oleva huone teknillisiä laitteita varten. Ensimmäinen lähetys studiosta oli elokuun 4 p:nä.

Yleisradion Fabianinkadun radiotalon sisäpihalla lastataan autoon Vaasan yleisradioasemalle menevän 10 kW:n lähettimen osia, 1937. Lähde Yle Elävä Arkisto.
Yleisradion Fabianinkadun radiotalon sisäpihalla lastataan autoon Vaasan yleisradioasemalle menevän 10 kW:n lähettimen osia, 1937. Lähde Yle Elävä Arkisto.

Lahden suurasema.  "Marconi-yhtymän rakentama suurasema toimi koko vuoden ajan 150 kW:n antenniteholla ja sen aallonpituus oli 166 kj/s
eli 1807,2 m. Vanhaa Telefunkenin rakentamaa 40 kW:n tehoista asemaa käytettiin edelleenkin vara-asemana ja sillä suoritettiin koelähetyksiä 262 kj/s
eli 1145 m aallolla. Tammi- ja helmikuussa radioasema lähetti koetarkoituksessa varhaislähetyksiä englanninkielisin kuulutuksin. Koelähetysten tarkoituksena oli saada selville aseman kuuluvaisuus Euroopan eri maissa. Kuuluvaisuusilmoitusten mukaan todettiin aseman kuuluvan hyvin miltei koko Euroopassa."

Helsingin yleisradioasema. "Koska käytäntö oli osoittanut, että Helsingissä oli lukuisten häiriöiden takia vaikeata kuulla suomenkielistä ohjelmaa, niinä päivinä jolloin Helsingin yleisradioasema lähetti ruotsinkielistä ohjelmaa, sijoitettiin Helsingin yleisradioasemalle n. 180 watin tehoinen koelähetin, joka lähetti suomenkieliset ohjelmat viikon kolmena kaksikielisenä päivänä. Koelähetin aloitti toimintansa marraskuussa ja sen aallonpituus on 1522 kj/s eli 197,1 m. Pienestä tehostaan huolimatta kuuluu koeasema verraten hyvin suuressa osassa kaupunkia. Koska koeaseman antamat tulokset olivat suhteellisen hyviä, varattiin v:n 1938 menoarvioon tarpeellinen erä uutta vakituista ja voimakkaampaa lähetinkoneistoa varten".

Vaasan yleisradioasema. "Helmikuussa 1937 hyväksyttiin lopullisesti suunnitelma Vaasan yleisradioaseman tehon koroittamisesta 10 kW: iin sekä annettiin työ kokonaisuudessaan O.Y. Suomen Yleisradio A.B:n oman työ­pajan suoritettavaksi. Uusi asema valmistui syyskuussa ja suoritetuissa mittauksissa aseman todettiin täyttävän kaikki sille asetetut vaatimukset. Kuuluvaisuudesta mainittakoon, että 1 mV/m kenttävoimakkuus on n. 50 km päässä asemasta ja 0,2 mV/m kenttävoimakkuus n. 90 km päässä asemasta. Viimeksimainitulla etäisyydellä alkaa aseman häipymisalue.  Uusi asema vihittiin marraskuun 25 p:nä."

Yleisradion Kuopion studion ohjelmapäällikkö Kauko Tolonen haastattelee Kuopion kaupungintalolla paikallisen ohjelmalautakunnan puheenjohtajaa, lehtori Kurt Enwaldia. Kuvan tiedoissa mainitaan myös M. Eskola, mahdollisesti mies taustalla. Ulkolähetysvahvistin nimeltään "Lahti-vahvistin", Yleisradion työpajan valmistama vahvistin. Hiilimikrofoni pöydällä. Lähde Yle Elävä arkisto.
Yleisradion Kuopion studion ohjelmapäällikkö Kauko Tolonen haastattelee Kuopion kaupungintalolla paikallisen ohjelmalautakunnan puheenjohtajaa, lehtori Kurt Enwaldia. Kuvan tiedoissa mainitaan myös M. Eskola, mahdollisesti mies taustalla. Ulkolähetysvahvistin nimeltään "Lahti-vahvistin", Yleisradion työpajan valmistama vahvistin. Hiilimikrofoni pöydällä. Lähde Yle Elävä arkisto.

Kuopion yleisradioasema. "Toukokuussa tehtiin päätös yleisradioaseman perustamisesta Kuopioon ja päätettiin sinne sijoittaa Oulusta poistettu 0,7 kW:n lähetin. Kuopion yleisradioaseman aalloksi määrättiin 253 kj/s eli 1185,7 m. Myöskin Oulun vanhan aseman 50 metrin korkuiset puiset antennimastot siirrettiin Kuopion uudelle asemalle. Asema sijoitettiin kaupungin välittömään läheisyyteen Alava-nimiselle paikalle, josta Kuopion kaupunginhallitus luovutti 2,5 ha:n suuruisen maa-alueen yleisradioasemaa varten. Asema valmistui syyskuun puoliväliin mennessä ja sen vihkiäiset pidettiin syyskuun 18 p:nä. Kuopion yleisradioasema saa tarvitsemansa sähkövoiman Kuopion kaupungin sähkölaitokselta 6000 V jännitteisenä."

Sortavala. "Elokuun 23 p:nä sytytti salama radioaseman palamaan ja asema paloi kaikkine koneistoineen perustuksiaan myöten. Tulipalon syttyessä ei asemalla ollut ketään. Aseman hoitaja oli poistunut asemalta pari tuntia ennen palon syttymistä. Päivälähetyksen päätyttyä oli antenni maadoitettu ja voimaverkon pääkytkin aukaistu. Salama oli mennyt asemarakennukseen puhelinjohtoja pitkin. Radioasema oli vakuutettu tulipalon varalta Vakuutusosakeyhtiö Pohjolassa. Vakuutusyhtiö korvasi palon aiheuttamat vahingot. Kun Sortavalan uuden aseman rakennussuunnitelmat olivat palon sattuessa vielä keskeneräiset, ryhdyttiin O.Y. Suomen Yleisradio A.B:n työpajassa Helsingissä heti rakentamaan Sortavalaan uutta väliaikaista lähetintä, jotta paikkakunta ei jäisi kovin pitkäksi aikaa ilman yleisradioasemaa. Uusi lähetin valmistui lokakuun loppuun mennessä ja sijoitettiin tilapäisesti kaupungintalossa olevaan studiohuoneistoon. Lähettimen antenniteho on 200 wattia. Suoritetuissa mittauksissa on lähetin osoittautunut laadultaan täysin moitteettomaksi."

Joensuun yleisradioasema. "Yleisradioasemaa varten Joensuun kaupunki luovutti kesäkuussa n. 2,5 ha:n suuruisen maa-alueen Siihtalan ranta-alueesta Pielisjoen varrelta, noin kilometrin päässä kaupungista. Yleisradioaseman erikoisrakenteista antennia varten pystytettiin asemalle 50 metrin korkuinen puumasto. Masto on 3-särmäinen ja ns. ristikkorakennetta. Maston huipusta kohoaa noin 20 metrin pituinen puutanko, joten maston kokonaiskorkeus on 70 m. Aikainen talventulo hidastutti jonkin verran maston rakennustöitä ja masto valmistui lopullisesti vasta tammikuussa 1938. Asemarakennus, maajohtoverkko, ohjelmakaapeli ja voimakaapeli valmistuivat suunnitelman mukaisesti syksyn kuluessa. Aseman lähetinkoneiston rakennustyöt aloitettiin vuoden 1937 lopulla O.Y. Suomen Yleisradio A.B:n omassa työpajassa Helsingissä. Lähettimen antennitehoksi tulee 1 kW."

Ääniauto. "Kesällä 1937 valmistui reportaashitoimintaa varten suunniteltu suuri ääniauto. Auton äänilevyjen leikkauslaitteilla voidaan valmistaa äänilevyjä (= tallentaa ääntä) suoraan reportaashipaikalta. Ääniauton kori on rakennettu O.Y. Autokoriteollisuus A.B:n tehtaalla Tapanilassa Volvo LV-84 D alustalle. Alustan akseliväli on 4,10 m. Korin leveydeksi valittiin sitä konstruoitaessa ainoastaan 2,10 m., jotta autolla saataisiin liikkua myöskin kolmannen luokan teillä, sillä ääniauton on vastatakseen tarkoitustaan päästävä kaikkialle. Ohjaamossa, jossa on tila kahdelle henkilölle, on kosketin mikrofonin liitäntää varten; selostaja voi siis suorittaa selostuksensa myöskin istuen auton ohjaamossa. 

Ääniauton takatilassa on kahdeksalla rummulla 100, 200 ja 300 metrin pituisia kaapeleita jotka välittävät mikrofoniin puhutun sanan auton päävahvistimeen.  Takatilassa on bensiinimoottorilla toimiva sähkögeneraattori joka lataa ääniauton ohjelmansiirtolaitteille käyttövoiman antavan 24 voltin, 220 Ah akkumulaattoripariston. Auton lattian alle on sijoitettu 300 watin muuttajakone, joka muuttaa tasavirran 220 voltin jännitteiseksi vaihtovirraksi. Tällä virralla toimivat kaikki ohjelmansiirtolaitteet.

Lyhytaaltolähetystä ja vastaanottoa varten on autossa kaksi antennimastoa, jotka on rakennettu kolmesta sisäkkäin liikkuvasta putkesta. Mastot kohoavat lepotilassa vain 10 cm katon yläpuolelle, mutta tarvittaessa voidaan ne nostaa 3,5 m korkeuteen."

Vuosikertomus 1938

Asentajat Soini ja Juho Rissanen valmistavat 1kW:n keskipitkien aaltojen lähetintä Yleisradion työpajalla, 1938. Lähde Yle Elävä Arkisto.
Asentajat Soini ja Juho Rissanen valmistavat 1kW:n keskipitkien aaltojen lähetintä Yleisradion työpajalla, 1938. Lähde Yle Elävä Arkisto.

Vuonna 1938 pidennettiin kesäohjelmat talvikuukausien ohjelmien mittaisiksi. Lähetykset alkoivat jo klo 17 ja "radioitiin entiseen tapaan musiikkia ulkoilmaravintoloista klo 23:een, ei kuitenkaan enää kaikkien, vaan ainoastaan Lahden ja Helsingin asemien sekä eräinä viikonpäivinä myös Viipurin aseman kautta".

Vuonna 1938 myös täydennettiin yleisradioasemien ja studioiden laitteita. Huomattavimmat parannukset olivat Helsingin toisen yleisradiolähettimen rakentaminen, Joensuun, Sortavalan ja Tampereen aseman tehon korottaminen ja ohjelmansiirron teknillinen parantaminen. "Helsingin ohjelman tarkkailua varten hankittiin uudet tarkkailumittarilaitteet, jotka näyttävät ohjelman voimakkuuden huippuarvot nopeasti ja tarkasti. Erikoinen dynamiikkasäätäjä pitää studiossa tapahtuvan lähetyksen voimakkuuden automaattisesti sellaisissa rajoissa, että lähetysasemat saavat tarpeellisen modulation, mikä on omiaan parantamaan esityksen kuuluvaisuutta. Laitetta käytetään erityisesti orkesterilähetyksissä."

Vuonna 1937 valmistuneella ääniautollakin oli kovasti käyttöä. "Kun edellisenä vuonna rakennetun ääniauton käyttö oli kasvamassa yli auton suorituskyvyn, rakennettiin toinen pienempi ääniauto 7 hengen henkilövaunusta. Tämän ääniauton teknilliset varusteet ovat pienemmät kuin suuren ääniauton, ja sitä käytetään yksinkertaisissa tehtävissä."

Joensuun yleisradioasema. "Aseman 70 m:n korkuinen puuristikkomasto valmistui tammikuussa 1938. Yleisradion työpajassa rakennettu 1 kW:n tehoinen lähetin aloitti 21. IV säännöllisen ohjelmanlähetyksen 310 kj:lla eli 967,7 m:n aallolla. Aseman vihkiäiset pidettiin 27. IV. Kun ohjelmaa päivisin välitetään releoimalla Lahden aseman lähetyksiä, tuottavat Moskovan yleisradioaseman aiheuttamat häiriöt aseman toiminnalle vaikeuksia. Tämän johdosta suoritettiin 6. VII lähtien asemalla kokeita käyttämällä erikoista noin 50 m päässä asemarakennuksesta sijaitsevaa suunnattua releoimisantennia. Kokeilut ovat onnistuneet ja Moskovan häiriö on saatu häviämään. Joensuun kaupunki luovutti 30. VI. 37 tehdyn sopimuksen mukaan Suomen Yleisradion käyttöön kaupungintalosta ns. musiikkisalin studiohuoneeksi. Joulukuun alussa rakennettiin studion etuhuoneeseen erillinen vahvistinhuone ensoniitista"

Yleisradion radioasema Joensuussa, rakennus ja masto. Asema sijaitsi 1 km päässä kaupungin ydinkeskustasta, Pielisjoen pohjoisrannalla Siihtalan kaupunginosassa, suunnilleen nykyisen Pekkalan sillan paikalla. Hirsirakenteinen masto oli 70 metriä pitkä ja ainut puusta tehty masto Suomessa. Asema vihittiin käyttöön 27.4.1938. Lähde Yle Elävä Arkisto.
Yleisradion radioasema Joensuussa, rakennus ja masto. Asema sijaitsi 1 km päässä kaupungin ydinkeskustasta,
Pielisjoen pohjoisrannalla Siihtalan kaupunginosassa, suunnilleen nykyisen Pekkalan sillan paikalla. Hirsirakenteinen masto oli 70 metriä pitkä ja ainut puusta tehty masto Suomessa. Asema vihittiin käyttöön 27.4.1938. Lähde Yle Elävä Arkisto.

Sortavalan yleisradioasema.  "Asema rakennettiin vuoden kuluessa kokonaan uudelleen. 11.4. Sortavalan kaupunginhallituksen kanssa tehdyllä sopimuksella saatiin asemaa varten tarpeellinen maa-alue kaupungin omistamalta Liikolan peltoalueelta. Asemarakennus valmistui kesään mennessä, niin että 21.VI sinne voitiin siirtää aikaisemmin kaupungintalossa toiminut väliaikainen lähetyskoneisto. Asemalle rakennettiin 70 metrin korkuinen puinen ristikkomasto, joka kannattaa samankorkuista pystysuoraa antennia. Väliaikainen lähetin käytti Sortavalan vanhaa jaksolukua 776 kj:n eli 386,6 m:n aaltoa aina 14.11 saakka, jolloin lähetin siirrettiin muualle. Yhtiön työpajassa Helsingissä rakennettiin 1 kW:n tehoinen lähetin, joka aloitti lähetyksensä Sortavalassa 20.10 jaksoluvulla 610 kj eli 491,8 metrin aallolla. Aseman vihkiäiset pidettiin 23. X.

Sortavalan kaupunki on rakentanut uuden rakennuksen juhlahuoneistoa ja hotelliliikettä varten. Kaupunginhallituksen kanssa 11. IV tehdyn sopimuksen mukaan on tähän rakennukseen varattu myöskin huoneisto Sortavalan studiolle. Rakennustyöt ovat edistyneet niin pitkälle, että huoneisto voidaan ottaa käytäntöön kuluvana vuonna."

Tampereen yleisradioasema. "Vanha jo vuonna 1930 valmistunut 0,5 kW:n lähetin korvattiin uudella yhtiön työpajassa rakennetulla 1 kW:n tehoisella lähettimellä. Tampereen yleisradioasema sijaitsee Tampereen kaupungin omistamassa Pyynikin näkötornissa, jota kaupunki laajensi muuntoaseman laajenemisen vuoksi. Tässä yhteydessä myöskin yleisradioasemaa varten saatiin lisää tilaa."

Turun yleisradioasema. "Yhtiön hallintoneuvosto päätti syksyllä 1938, että Lahden aseman vanha koneisto siirrettäisiin Turkuun, joka siis tulisi 40 kW:n tehoiseksi. Turun kaupungin kanssa 19. XII tehdyn sopimuksen mukaan saatiin asemaa varten 3,63 ha:n suuruinen peltoalue Kupittaan kentältä. Yhtiö antoi 16. XII tehdyllä sopimuksella asemarakennuksen rakentamisen Rakennustoimisto K. J. Tähtiselle Turusta."

Vaasan yleisradioasema. "Aseman 100 m:n korkuiseen mastoantenniin asennettiin lentoliikenteen turvallisuuden vuoksi neon-valot, jotka otettiin käytäntöön 15. VII."

Vuosikertomus 1939

Ohjelma-aikaa pidennettiin kesäkuun 15 päivästä lähtien. "Aamupäivälähetys aloitettiin nyt arkisin jo klo 11.15 jolloin alkoi 45 minuutin mittainen lähinnä tehdastyöväkeä silmällä pitäen järjestetty »aamiaistuntikonsertti»."

AEG-merkkinen saksalainen magnetofoni 1940-luvulta. Kelanauhuri. Lähde Yle Elävä Arkisto.
AEG-merkkinen saksalainen magnetofoni 1940-luvulta. Kelanauhuri. Lähde Yle Elävä Arkisto.

Helsingin päästudion sai magnetofonit. "Studion äänityslaitteet saivat huomattavan täydennyksen kun muutamia kappaleita Olympiakisojen radiointia varten tilattuja magnetofoneja luovutettiin studion käytettäväksi. Magnetofoneissa ääni otetaan rautajauheella päällystetylle paperifilmille ja äänen talteenotto perustuu rautajauheen magnetoimiseen. Samaa nauhaa voidaan käyttää lukemattomia kertoja poistamalla aikaisempi esitys eli demagnetoimalla nauha. Magnetofonit olivat erittäin tervetullut lisä äänitysosastolle, sillä yhdessä aikaisemmin käytännössä olevien äänityslaitteiden kanssa ne huomattavasti lisäsivät äänitysosaston toimintamahdollisuuksia."

Ulkolähetyspaikkoja parannettiin. Helsingissä suoritettiin asennustöitä Kansallisteatterissa ja Johanneksenkirkossa. Oulussa rakennettiin Oulun kirkkoon erityinen koppi josta kirkkolähetyksiä hoitava teknikko voi seurata jumalanpalveluksen kulkua. Tampereen tuomiokirkossa uusittiin suuri osa mikrofonikaapeleista kirkon korjaustöiden yhteydessä. Sortavalaan rakennettiin uusi studio kaupungin juhlahuoneistorakennukseen.

"Entiseen tapaan useimmat maamme yleisradioasemat lähettivät yleisohjelman ohella myöskin omia paikallisohjelmiaan. Ylimääräisten kertausharjoitusten aikaan useimmilla paikkakunnilla järjestettiin yhteistoiminnassa sotilasviranomaisten kanssa varsin runsaasti tilapäisiä paikallisohjelmia, »maanpuolustusohjelmia», lähinnä reserviläisiä silmälläpitäen. Näissä ohjelmissa paikkakunnan erilaiset henkiset voimat avustivat vapaaehtoisina ja yleensä palkkiottomina ohjelmansuorittajina."

"Sodan puhkeaminen omassa maassamme muutti tietysti perinpohjin koko ohjelmatoiminnan. Ulkonaisesti tämä näkyi ensi sijassa siinä, että ryhdyttiin lähettämään vain yhtä ohjelmaa, jossa kaikkina viikonpäivinä oli sekä suomen- että ruotsinkielisiä ohjelmanumeroita. Paikallisohjelmat lopetettiin heti sodan puhjettua; ainoastaan paikallisia jumalanpalveluksia jatkettiin sieltä täältä vielä jonkin aikaa. Osittain sen johdosta, että saman päiväohjelman puitteisiin oli saatava mahtumaan niin hyvin suomen- kuin ruotsinkielistä ohjelma-ainesta, osittain taas koska tiedoitusluontoinen aines ohjelmassa sodan sytyttyä runsaasti lisääntyi, päivittäinen ohjelma-aika piteni siinä määrin, että asemat lähettivät arkisinkin ohjelmaa käytännöllisesti katsoen koko päivän, pitäen taukoa vain klo 14— 16."

"Sodan aikana lisääntyneessä tiedoitusluontoisessa ohjelmistossa saivat entistä huomattavamman sijan Yleisradion varsinaisten ohjelmaelinten ulkopuolelta järjestetyt ohjelmat. Niinpä »Puolustusvoimien ohjelmalla» oli joulukuun alkupuolelta saakka päivittäin käytettävänään 1,5 tuntia. Näiden ohjelmien tärkeimpänä, voimakasta mielenkiintoa herättäneenä aineksena olivat rintamalta ja sen välittö­mästä läheisyydestä, toisinaan keskeltä taistelutoimintaa, tehdyt selostukset, joita olivat laatineet pääasiassa sotilasvirkamiehet Pekka Tiilikainen ja E. Sevon."

"»Maan Turvan» järjestämien siirtoväen ohjelmien rinnalle tulivat joulukuussa »Hembygdsfrontenin» järjestämät vastaavanlaatuiset ruotsinkieliset ohjelmat. Samoihin aikoihin »Finlandia»-uutistoimisto sai järjestettäväkseen joukon suomen- ja ruotsinkielisiä ohjelmia. Erikseen on tässä yhteydessä mainittava sodan aikana ohjelmaan tullut tärkeä sarja »Työväenliikkeen miehet puhuvat», jossa joukko huomattavia sosialidemokraattiseen puolueeseen lukeutuvia kansalaisia esitti ajatuksensa maamme puolustamisesta."

Myöskin vieraskielisten tiedoituslähetysten määrä kasvoi sodan päivinä huomattavasti. Yleisohjelmassa oli tällaisia lähetyksiä englannin, italian, ranskan, saksan, venäjän ja viron kielillä. "Tässä yhteydessä voidaan myös mainita, että Suomen Yleisradio joutui palvelemaan erään suoranaisenkin ulkopoliittisen toimenpiteen välineenä. Ulkoministeri Tanner näet esitti joulukuun 15 p:nä radiossa eräitä kysymyksiä Neuvostoliiton ulkoasiainkomisaari Molotoville pyytäen tältä vastausta radioteitse."

"Sodan aikana radion merkitys kasvoi suunnattomasti. Radion entisestään tehostunut uutistenvälitystoiminta sekä isänmaallinen, vakava, mutta samalla reipas ohjelma olivat omiaan pitämään mielialaa rohkeana. Radio oli myöskin joustavana yhdyssiteenä taisteluja kotirintaman välillä. Sen avulla myös maan kohtaloista vastuussa olevat miehet Tasavallan Presidentistä alkaen saivat tärkeät lausuntonsa levitetyiksi mahdollisimman laajalle."

"Vuonna 1939 muodostui yhtiön teknillinen toiminta varsin rikkaaksi. Tärkeimmistä uusista töistä mainittakoon Turun uusi suuritehoinen yleisradioasema, Porin lyhytaaltoaseman hankintaan sisältyvät työt sekä valmistavat työt Olympiakisojen radioimiseksi koti- ja ulkomaille."

Yleisradion radioasemat vuonna 1939. Klikkaa kuva isommaksi.
Yleisradion radioasemat vuonna 1939. Klikkaa kuva isommaksi.

Turun yleisradioasema. "Yhtiön hallintoneuvoston tekemän päätöksen mukaisesti ryhdyttiin v:n 1939 alussa kiireellisiin toimenpiteisiin Lahden vanhan 40 kW:n tehoisen aseman siirtämiseksi Turkuun. Ennen siirtoa oli aseman koneistoa muutettava ja täydennettävä nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaksi. Muutos- ja täydennystyöt suoritettiin osaksi yhtiön työpajassa Helsingissä, osaksi Lahden yleisradioasemalla. Uuden aseman aaltopituudeksi määrättiin 335 m, jota Helsingin yleisradioasema oli aikaisemmin käyttänyt."

"Uutta asemaa varten Turun kaupunginhallitus oli luovuttanut 19. XII. 1938 n. 3,5 hehtaarin suuruisen maa-alueen Kupittaan kentältä. Tälle alueelle rakennettiin 2-kerroksinen asemarakennus, jonka tilavuus on n. 2500 m3. Rakennustyöt suoritti rakennustoimisto K. J. Tähtinen Turusta, ja asemarakennus valmistui 4. VIII. 1939."

Asemalle rakennettiin 152,5 m:n korkuinen antennimasto, joka on maasta eristetty amerikkalaista valmistetta olevan jalkaeristimen avulla. Maston rakentamisen ja nostamisen suoritti Y. J. Mannerin Konepaja. Asemarakennus, masto ja koneisto valmistuivat laskelmien mukaisesti, ja uusi asema aloitti toimintansa 25. X. 1939.

Uuden aseman valmistuttua Turun vanha yleisradioasema lopetti toimintansa 27. X. 1939 jääden uuden aseman vara-asemaksi. Vanhan aseman aaltopituus oli ollut koko vuoden 211 m (1420 kj/s). Vuoden lopulla vanha asema varattiin sotilastarkoituksiin."

Helsingin yleisradioasema. "Kun Turun yleisradioasema aloitti lähetyksensä Helsingin aallolla, muutettiin Helsingin yleisradioaseman aaltopituus 400 m:ksi (749 kj/s)."

Kuopion yleisradioasema. "Asema uusittiin vuonna 1939 aivan kokonaan. Uusi asema aloitti toimintansa 17. V. 1939. Aseman uudelleen rakentaminen lisäsi paljon sen kuuluvaisuusaluetta, samalla kuin kuuntelua häirinnyt pohjasurina kokonaan poistui. Kuopion ja Joensuun välille valmistui lokakuussa uusi suora puhelinyhteys, jonka ansiosta ohjelmansiirto asemille huomattavasti parantui. Asema lähetti 1185 mm (253 kj/s) aallolla."

Viipurin yleisradioasema. "Asema lähetti koko vuoden 569 m:n (527 kj/s) aallolla. Yhtiön hallintoneuvoston päätöksen mukaisesti koroitettiin Viipurin aseman teho 20 kW:iin. Tarvittavat lisälaitteet tilattiin Marconi’s Wireless Telegraph Company Limitediltä, kun taas varsinaisen asennus- ja viritystyön suorittivat yhtiön insinöörit.

Jotta Viipurin aseman toiminta ei keskeytyisi tehonkoroitus töiden aikana, asennettiin asemalle väliaikaisesti Kuopiota varten rakennettu 1 kW:n lähetin. Tämä lähetin toimi koko sen ajan, kun tehonkoroitustyötä suoritettiin. Asema ryhtyi lähettämään 20 kW:n teholla 2. V. 1939. Tehtyjen mittausten ja kuuntelijoiden lähettämien kuuluvaisuusilmoitusten mukaan aseman kuuluvaisuusalue kasvoi ja kuuntelu varmistui tehonkorotuksen johdosta huomattavasti, joten toimenpide osoittautui tarkoitustaan vastaavaksi."

Lähteet:

  • Yle vuosikertomukset, https://yle.fi/aihe/yleisradio/vuosikertomukset/arkisto
  • Yle Elävä Arkisto, https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/

Suosituimmat

Tuoreimmat artikkelit